Mitä rauha merkitsee nuorille? – Vietä kanssamme rauhanpäivää 21.9.  

Tällä viikolla vietämme kansainvälistä rauhanpäivää 21.9. ristiriitaisissa tunnelmissa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan alkuvuodesta on herättänyt paljon kysymyksiä, tunteita, huolta ja ihmetystä meissä kaikissa. Miten viettää rauhanpäivää, kun Euroopassa soditaan?  

Rauhanpäivä on kuitenkin omistettu rauhan vahvistamiselle ja päivän ajaksi kaikkien konfliktien toivotaan taukoavan. Päivä on siis hyvä mahdollisuus pysähtyä nuorten kanssa pohtimaan mitä rauha merkitsee. Tutustu tässä blogissa Rauha 2030 -oppimispeliämme testanneiden nuorten ajatuksiin rauhasta ja kerää talteen vinkit aiheen käsittelyyn koulussa. 

Miten rauha näyttäytyy nuorten elämässä?

Syyskuun alussa yli 150 nuorta testasi uutta Rauha 2030 -oppimispeliämme. Oppimispelin vastauksista nousi selvästi esille nuorten mielen päällä olevat asiat ja se, miten rauha näyttäytyy heidän elämässään tällä hetkellä. Eräs nuori esimerkiksi kertoi, että on miettinyt paljon Ukrainan sotaa, ja pelkkä uutisten lukeminen saa hänet ahdistuneeksi.  

Toisaalta nuorten vastauksissa nousi esille se, että Suomi koetaan yhä turvalliseksi ja rauhalliseksi maaksi. Nuorille rauha näyttäytyy turvallisuuden tunteena, vapautena tehdä asioita, on turvallista elää ja liikkua ja ei tarvitse pelätä. Kokemus ei kuitenkaan ole kaikille sama. Esimerkiksi sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen tai ihonväri voivat vaikuttaa rauhan ja turvallisuuden tunteeseen. Eräs nuori kirjoitti, että kokee naisena saavansa pelätä ulkona liikkuessaan. Hän kertoi joutuneensa miettimään, millä voi tarvittaessa puolustautua tai missä on lähin pakoreitti. 

Rauha voidaan jaotella negatiiviseen ja positiiviseen rauhaan. Näistä ensimmäiseksi mainittu tarkoittaa sodan ja konfliktien poissaoloa. Jälkimmäinen termi laajentaa rauhan käsittämään myös vakaata ja turvallista yhteiskuntaa, jossa vallitsee demokratia, osallisuus ja tasa-arvo. Positiivisen rauhan vallitessa myös rasismin, vihapuheen ja syrjinnän tulisi loistaa poissaolollaan.  

Nuorten vastauksissa korostuivat rauhan molemmat puolet: sodan sekä sotaan johtavien rakenteellisten syiden poissaolo. Sana rauha tuo nuorille ensimmäisenä mieleen tasa-arvon, turvallisuuden, suvaitsevaisuuden, sotien puutteen, vapauden, ystävällisyyden, kodin, perheen ja kaverit.  

Toinen nuorten vastauksista vahvasti esille noussut teema oli hiljaisuus, kiireettömyys ja hyvä olo. Rauhaan liitettiin siis oma sisäinen rauha. Muutama nuori kuvasi, että rauha on ajoittaista yksin oloa. Siihen voi myös liittyä nukkuminen, vapaa-aika, lukeminen, musiikin kuuntelu tai luonto. 

Turvallinen kouluympäristö

Perusopetuksen opetussuunnitelmassa todetaan, että oppilailla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön ja työrauhaan. Rauha 2030 -pelissä nuoret pohtivat myös, että millä keinoin kouluissa voitaisiin edistää turvallisempien tilojen toteutumista ja miten oman luokan hyvinvointia ja turvallisuuden tunnetta voisi lisätä.  

Ollaan kavereita kaikkien kanssa ja ei kiusata ja autetaan tarvittaessa toisia.

Nuoren Rauha 2030 -pelin kautta saatu kommentti.

Nuoret kokivat tärkeänä, että kaikki saisivat olla sellaisia kuin ovat ja että kiusaamiseen ja muuhun epäasiallisuuteen puututtaisiin. Eräs peliä pelannut nuori kuvasi useita tilanteita, jossa oppilaat sanovat häiritseviä asioita muille, mutta opettaja ei puuttunut tilanteeseen. Nuori toivoi, että kaikki rasistiset, homofobiset ja vähemmistöjä loukkaavat vitsit kiellettäisiin kouluissa kokonaan. Tämä vaatii koulujen ja oppilaitosten aikuisilta ymmärrystä kulttuurien moninaisuudesta ja herkkää korvaa reagoida asioihin. 

Nuorten vastauksissa puhutaan paljon yhteishengen ja osallisuuden tärkeydestä. Nuoret pitävät tärkeänä sitä, että he saavat olla osa porukkaa, heitä kuunnellaan ja pyydetään mukaan, heidän mielipiteitään kysytään ja kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin. Tässä ollaan rauhan peruskysymysten äärellä. 

Edistetään omalla toiminnallamme rauhan rakentamista ja kestävän rauhan ylläpitämistä

YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi vuonna 2015 historiallisen päätöslauselman Nuoret, Rauha ja Turvallisuus (2250). Päätöslauselmassa maailman valtiot myönsivät ensimmäistä kertaa, ettei kestävää rauhaa voi olla ilman nuorten osallisuutta ja tukea. Rauha edellyttää nuorten osallisuutta yhteiskunnassa ja tulevaisuuden mahdollisuuksia, kuten työtä ja koulutusta. 

Suomi laati ensimmäisenä maana kansallisen toimintaohjelman päätöslauselman toteuttamiseksi. Toimenpiteissä nostetaan esille muun muassa: 

• nuorten osallisuuden vahvistaminen päätöksenteon eri tasoilla, 
• nuorten osallisuustaitojen tukeminen, 
• osallisuuden esteiden purkaminen,  
• koulujen globaali- ja rauhankasvatuksen lisääminen,  
• kouluväkivallan ja -kiusaamisen vastaiset toimet sekä rasismin,  
• vihapuheen ja syrjinnän ehkäisy.  

Nämä kaikki ovat teemoja, joita nuoretkin vastauksissaan toivat esille. 

Rauha käsitteenä pitää paljon sisällään. Se on sotien ja konfliktien poissaoloa, mutta myös  turvallisuutta, osallisuuta, demokraattisia rakenteita, konfliktien ratkaisemista, antirasistista toimintaa, sisäistä rauhaa ja hyvää oloa itsensä ja muiden kanssa. Jokainen meistä voi omilla toimillaan edistää rauhanrakentamista sekä kestävän rauhan ylläpitämistä. 

Nuorten Akatemian 4 vinkkiä rauhan vahvistamiseen oppilaitoksissa

Nuorten Akatemian hankkeista löytyy hyviä työkaluja rauhan vahvistamiseen oppilaitoksissa, kerää vinkit talteen:  

1. Tilaa Rauha 2030 –kouluvierailu tai peli oppilaillesi. 

2. Vahvista omaa kulttuuriymmärrystäsi osallistumalla Kulttuurien koulu -täydennyskoulutuksen. 

3. Vahvista luokan yhteishenkeä ideoimalla yhdessä nuorten kanssa projekti, jolla voi hakea Intoa projektista -projektirahaa. 

4. Vahvista osallisuutta koulussa osallistumalla koulun johdolle suunnattuun Vuorovaikutuksen ja osallisuuden johtaminen -koulutukseen.