Nuorten Akatemiassa tehdään paljon hankkeita, joissa tuotetaan kouluvierailuja, oppismispelejä ja muita materiaaleja globaalikasvatuksen tukemiseen kouluissa. Mutta miten osallisuus liittyy globaalikasvatukseen? Ja miksi nuoren on tärkeää haastaa omaa ajatteluaan globaaleilla teemoilla?
Globaalikasvatuksella tarkoitamme toimintaa, jonka pyrkimyksenä on ymmärtää maailmaa laajemmin – eri ihmisten ääniä kuullen ja koko maapallon hyvinvointi huomioiden. Kun globaaleja teemoja käsitellään myös paikallisesta näkökulmasta, se avartaa maailmankatsomusta ja haastaa perinteisiä ajattelumalleja. Me Nuorten Akatemiassa haluamme tuoda kaukaiselta tuntuvat suuret teemat, kuten ilmastonmuutoksen ja rauhan, lähemmäksi nuorten arkea ja samalla vahvistaa opetussuunnitelman mukaisesti nuorten maailmankansalaistaitoja.
Kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteet ovat globaalikasvatuksen keskiöissä ja vaikuttavat vahvasti myös meidän tapaamme tehdä globaalikasvatusta. Käsittelemme materiaaleissamme laajoja syy-seuraussuhteita, mutta toisaalta pohdimme myös, kuinka tavoitteet kytkeytyvät nuoren omaan elämään. Haluamme lisätä nuorten ymmärrystä, solidaarisuutta ja halua toimia oikeudenmukaisemman sekä kestävämmän maailman puolesta. Juuri nyt meitä – ja ympäröivää yhteiskuntaa – pohdituttavat rauha, yhdenvertaisuus sekä kuluttamisen ja kasvavan tekstiiliteollisuuden tuomat ongelmat.
Osallistavat menetelmät globaalikasvatuksessa lisäävät ymmärrystä ja aktiivisuutta
Kestävän tulevaisuuden luominen ei onnistu vain oppikirjoja lukemalla. Osallistavat menetelmät globaalikasvatuksessa voivat auttaa nuoria ymmärtämään paremmin monimutkaisia maailmanlaajuisia kysymyksiä ja kannustaa heitä toimimaan aktiivisesti muutosten edistämiseksi. Tavoitteena on aktivoida nuorten omaa ajattelua ja kokemusta ulkoa opettelemisen sijaan.
Tuomme globaaleja teemoja kouluun toiminnallisten ja osallisuutta vahvistavien menetelmien kautta, sillä nuoren osallisuuden kokemus ja halu vaikuttaa saavat alkunsa usein juuri luokkahuoneesta. On tärkeää, että koulussa opetellaan opetuksen lomassa aktiivisesti myös vuorovaikutustaitoja ja pidetään huolta ilmapiirin turvallisuudesta. Kun nuori saa oman äänensä kuuluviin luokassa ja oppii kuuntelemaan muiden eriäviäkin mielipiteitä, hän saattaa saada varmuutta kertoa omia ajatuksiaan ääneen myös muissa tilanteissa.
Nuorten Akatemian kouluvierailuilla nuori saa työkaluja oman mielipiteensä ilmaisuun ja toisten kuuntelemiseen samalla kun hän tutustuu varsinaiseen oppitunnin aiheeseen. Lisäksi globaalikasvatus-teemaiset kouluvierailumme on suunniteltu antamaan nuorille valmiuksia osallistua kestävämmän, yhdenvertaisemman ja turvallisemman yhteiskunnan rakentamiseen.
Olemme todenneet, että oppimispelit ovat toimiva ja usein myös nuorille mieluisa tapa käsitellä ilmiöiden moninäkökulmaisuutta tieteenrajat ylittäen. Esimerkiksi kehittämässämme Rauha 2030 -pelissä rauha avautuu nuorelle niin erillisenä ilmiönä kuin linkittyen YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja kansalaisyhteiskunnan rajoituksiin. Pelissä rauhaa pohditaan myös oman sisäisen rauhan ja koulurauhan näkökulmasta unohtamatta musiikkia, taidetta, rauhan symboleja ja -palkintoja, puolustusliitto Natoa, rauhanindeksiä tai YK:n Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselmaa. Ja aivan kuten muissakin oppimispeleissämme ja -materiaaleissamme, pelissä etsitään ratkaisuja maailman haasteisiin.
Yhdenvertaisuus globaalikasvatuksen selkärankana
Globaalikasvatusta voi ajatella työkaluna syrjinnän ehkäisemiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Kun olemme aidosti kiinnostuneita toisistamme ja eri kulttuureista, ja kohtaamme ihmisen yksilönä esimerkiksi tämän etnisen taustan sijaan, luomme pohjaa sosiaaliselle ja kulttuuriselle kestävyydelle. Samalla edistämme yhdenvertaisuutta.
Ajattelemme, että globaalikasvatuksella luodaan oikeudenmukaisempaa maailmaa paikallisesti ja maailmanlaajuisesti. Viime vuosina olemme kansainvälisen näkökulman lisäksi katsoneet lähelle ja paneutuneet kansallisten vähemmistöjen asemaan Suomessa. Tiedonpuute romani- tai saamelaiskulttuurista on kummankin vähemmistön tunnistama ongelma, joka pahimmillaan vahvistaa stereotypioita ja johtaa vihapuheeseen sekä syrjintään. Oikeanlaisen tiedon ja kuvaston puuttuminen oppikirjoista on saanut moitteita EU:n tasolla asti.
Jotta vähemmistöihin kuuluvien nuorten osallisuus toteutuu kouluissa, tarvitaan nuorten ääntä, tietoa ja osaavia nuorten kanssa työskenteleviä aikuisia. Veimme teeman kouluihin saamelaiskulttuuria käsittelevien kouluvierailujen ja oppimispelien kautta sekä koulutimme opettajia saamelais- ja romanikulttuureista sekä vähemmistöön kuuluvan nuoren kohtaamisesta. Näissä vähemmistönuorten osallisuutta edistävissä hankkeissa nuoret asiantuntijat olivat itse mukana tuottamassa omaa kulttuuriaan koskevaa tietoa ja toimivat ohjaajina työpajoissa tai koulutuksissa. Vähemmistöt ovat itse oman kulttuurinsa parhaita asiantuntijoita.
Yhdenvertaisuus ja sen tavoitteleminen on monella tapaa niin osallisuuden kuin globaalikasvatuksenkin selkäranka. Kun autamme nuoria ymmärtämään ja kunnioittamaan erilaisia kulttuureita, otamme askeleen lähemmäs tasa-arvoisempaa tulevaisuutta.
Haasta itsesi ja luokkasi globaalikasvatuksella
Koulu on niin nuorille kuin opettajille paikka, jossa voi kyseenalaistaa ajattelutapoja ja avartaa maailmankuvaansa. Tähän ei välttämättä tarvita globaalikasvatukseen omistettua tuntia tai teemapäivää, sillä arki ja maailmantapahtuman tuovat jatkuvasti eteen hetkiä, joihin globaalikasvatuksen opit ja näkökulma sopivat tunnille. Suositeltavaa onkin kuljettaa aihetta mukana arjen keskellä muulloinkin kuin yksittäisinä teemapäivinä.
Nuorten kanssa voi vaikkapa spontaanisti vilkuilla oppikirjojen kuvastoa ja miettiä, minkälaisen vaikutelman ne antavat maailmasta. Samalla luokassa voi keskustella siitä, minkälaiset kuvat vahvistavat stereotypioita ja mitkä rikkovat niitä – ja miksi stereotypioiden murtaminen on ylipäänsä tärkeää.
Yhteiskunnallisia teemoja käsiteltäessä, voi nuorten kanssa hetkeksi pysähtyä miettimään, kuinkahan muualla maailmassa ne koetaan. Minkälaisia vaikutuksia niillä on ihmisten elämään Etiopiassa tai Intiassa? Mitä saamelaiset saattaisivat ajatella asiasta? Toki tällaisessa harjoituksessa on hyvä muistuttaa, että kansat muodostuvat aina eri yksilöistä, jottei päädytä vahvistamaan ennakkokäsityksiä.
Nuorten Akatemian globaalikasvatusmateriaaleihin voitte syventyä esimerkiksi seuraavien oppimateriaalien kautta:
Iloksemme saamme lukuvuoden 2023-24 aikana tuottaa lisää oppimateriaalia globaalikasvatukseen! Saimme ulkoministeriöltä viestintä- ja globaalikasvatustukea Yhteinen Agenda -hankkeeseen, jossa tehdään muun muassa video-oppitunteja, aamunavauksia ja uusi oppimispeli Agenda 2030 -tavoitteista. Saimme myös OKM:ltä rahoitusta romanikulttuuria käsittelevän menetelmäpakan tuottamiseen yhdessä Suomen Romaniyhdistyksen kanssa.
Kirjoittajina ovat Nuorten Akatemian projektipäällikkö Ulla Saalasti, kehittämispäällikkö Niina Salmi ja projektikoordinaattori Maria Aikio, jotka yhdessä edistävät nuorten osallisuutta globaalikasvatuksen keinoin oppilaitoksissa.