Kouluvuoden alku on luonteva hetki panostaa luokan ryhmäytymiseen ja toisten huomioimiseen. Kesä on saattanut muuttaa kaveruussuhteita, joku on vaihtanut koulua, ja toinen on tullut uutena tilalle. Kouluissa onkin tapana satsata luokkahenkeen erityisesti lukuvuoden alkajaisiksi. Mitäpä, jos tänä vuonna yritettäisiin aktiivisemmin huomioida toisiamme läpi vuoden?
Pienillä, toiset huomioivilla teoilla voi helposti ylläpitää parempaa henkeä ja yhteenkuuluvuutta arjessa. Tervehtimällä, kysymällä kuulumisia tai istahtamalla muidenkin kuin vain läheisimpien ystävien viereen voi olla suuri merkitys yksinäisemmän ihmisen elämään.
Omaan ryhmään kuuluminen ja tervetulleeksi tunteminen tekevät meidän kaikkien arjesta paljon parempaa – olipa kyse sitten pienistä alakoululaisista, vähän varttuneemmista opiskelijoista tai meistä aikuisista työelämässä. Myös uuden oppiminen sujuu helpommin, kun omassa ryhmässä on turvallinen ja hyväksytty olo eikä tarvitse turhaan jännittää.
Keskiössä vuorovaikutus
Myötätunto heijastuu vuorovaikutustaidoistamme. Sitä voi osoittaa sanavalinnoissa, puhetyylissä, toisen huomioimisessa ja kuuntelemisessa. Sanoilla ja eleillä voimme luoda turvallisuuden tuntua keskusteluun ja samalla edistää sitä, että mahdollisimman moni ottaa siihen osaa.
Jyrkät mielipiteet, vihaiset sanavalinnat ja aggressiivinen puhetyyli toimivat toki päinvastaisesti. Ne saavat aikaan turvattomuutta ja voivat johtaa siihen, että ihmiset jättäytyvät pois keskustelusta, jotteivat tule loukatuiksi. Harjoittelemalla vuorovaikutustaitoja, voimme edistää osallisuutta ja demokratiaa.
Myötätunnon piirimme
Usein myötätuntoa ajatellaan luonteenpiirteenä tai henkilökohtaisena ominaisuutena, jota toisilla ihmisillä on enemmän ja toisilla vähemmän. Vaikka myötätunto onkin synnynnäinen ominaisuus, sitä voi kehittää ja vahvistaa pitkin elämää. Näin kannattaakin tehdä.
Tutkimusten mukaan meidän on helpompi tuntea empatiaa kaltaisiamme kohtaan. Pystymme helpommin samaistumaan sellaisten ihmisten tilanteeseen, jotka tulevat samasta kulttuurista tai ovat samassa elämäntilanteessa kanssamme. Meidän on myös helpompi samaistua tilanteisiin, jotka ovat itsellemme tai läheisellemme entuudestaan tuttuja. Tämä on kuitenkin muutettavissa harjoittelemalla myötätuntoa myös muita kohtaan.
Myötätuntoharjoitus
Luokassa myötätuntoa voi vahvistaa aktiivisin teoin, joihin kannattaa panostaa läpi lukuvuoden. Niitä voi harjoittaa muun muassa seuraavan myötätuntoharjoituksen avulla:
- Kirjatkaa ylös, millaiset sanat ja teot saavat teidät tuntemaan hyväksytyksi.
- Käykää läpi luokasta nousseita asioita ja pohtikaa, kuinka niitä voi arjessa toteuttaa.
- Asettakaa tavoite: Lukuvuoden 2024–2025 aikana jokainen luokassa toteuttaa vähintään tietyn määrän myötätuntotekoja. Huomioikaa, että tekoja tulee tehdä kaikille, ja niitä voi tehdä myös luokan ulkopuolella.
- Kirjatkaa myötätuntotekoja ylös, ja arvioikaa samalla miltä niiden tekeminen tuntuu. Kirjatkaa myös teille tehtyjä myötätuntotekoja, ja miltä niiden vastaanottaminen tuntuu.
- Arvioikaa yhdessä vaikkapa kuukausittain, kuinka olette toimineet arjessa. Mikä on mennyt hyvin? Missä voisitte vielä parantaa? Miltä myötätuntotekojen tekeminen ja vastaanottaminen on tuntunut? Kuinka teot ovat vaikuttaneet luokan ilmapiiriin?
Myötätuntoharjoitusta tehdessä – ja muulloinkin – on hyvä muistaa lempeä suhtautuminen myös itseä kohtaan. Se saattaa helposti unohtua. Vaikka olisimme myötätuntoisia muita kohtaan, saatamme olla ankaria itsellemme. Myötätuntotekoja kannattaa toteuttaa aktiivisesti myös itselle.
Lopuksi haluan toivottaa kaikille turvallisempaa ja myötätuntoisempaa lukuvuotta 2024–2025!
Kuvituksessa on hyödynnetty Nuorten Akatemian kesätyöläisten tuottamaa kuvamateriaalia.
Kirjoittaja on Nuorten Akatemian projektipäällikkö, joka vastaa Myötätuntokeskustelut-hankkeesta.
Ulla Saalasti
ulla.saalasti@nuortenakatemia.fi
040 567 4203