Digiraati vastaa turvallisen verkkokeskustelualustan tarpeeseen

Maailma on täynnä erilaisia osallistumisen ja vaikuttamisen alustoja, mutta mihin tarpeeseen ja tilanteeseen mikäkin niistä oikein sopii? Uudessa Digiraadissa on paljon potentiaalia erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien nuorten tavoittamiseen ja sensitiivisten aiheiden käsittelyyn, mutta lopulta on meistä aikuisista kiinni, miten hyödynnämme potentiaalin.

Tarkastelimme Nuorten Akatemian ja Punaisen Ristin yhteisessä Nuoske-hankkeessa digiosallisuuden toimintaympäristöä ja Digiraatia osana laajempaa menetelmäpalettia. Tässä blogissa nostamme esiin päähuomiot analyysin pohjalta, mutta voit lukea koko diasettimuotoisen analyysin täältä.

Nuoria kiinnostaa vaikuttaa ja keskustella, mutta tarvitaan sopivia keinoja

Elämme useiden kompleksien kriisien ajassa. Ei ihmekään, että nuorten taloudellinen epävarmuus on kasvanut ja tulevaisuususko romahtanut. Nuorten elämässä ja ympärillä on yhä enemmän merkittäviä haasteita, ja olisi tärkeää, että he pääsisivät keskustelemaan ja käsittelemään niitä yhdessä.

Tutkimusten mukaan nuoret ovat aiempaa kiinnostuneempia yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja osallistumisesta.Perinteiset poliittisen osallistumisen muodot kuten puolueiden jäsenyys eivät kuitenkaan kiinnosta nuoria niin paljon, vaan he kaipaavat uudenlaisia vaikuttamisen tapoja.

Nuoret eivät ole myöskään homogeeninen ryhmä, ja eri nuorilla on erilaisia tarpeita ja toiveita osallistumisen ja vaikuttamisen keinoille. Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien nuorten osallisuuden edistäminen olisi tärkeää, ja he tarvitsevat vaikuttamiseen enemmän tukea ja uudenlaisia kuulemisen malleja.

Digitaalisuus lisääntyy, mutta sitä kohtaan ollaan myös entistä kriittisempiä

Tekoälyn käyttö on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosina. Tekoäly on nykyään kaikkien saatavilla, ja monet nuoret ovat tottuneet käyttämään chat-pohjaisia tekoälysovelluksia. Nuortenkin täytyy kuitenkin päästä oppimaan digitaitoja turvallisissa ympäristöissä, jotta he oppivat käyttämään digitaalisia työkaluja vastuullisesti, kriittisesti ja tehokkaasti.

Sosiaalinen media on täyttynyt tekoälyllä tuotetusta roskasisällöstä, joka uhkaa peittää alleen myös nuorten suosiman somessa tapahtuvan vaikuttamisen näkyvyyden. Somen algoritmit ovat myös lisänneet kuplautumista ja muuttaneet poliittista keskustelua kärkevämmäksi.

Digitaalisuutta kohtaan ollaankin myös aiempaa kriittisempiä. Tästä esimerkkinä kännyköiden käyttöä on rajattu kouluissa lailla, ja viime viikkoina julkisessa keskustelussa on väläytelty somekieltoja. Kouluterveyskyselyn tulokset osoittavat, että monet nuoret haluaisivat myös itse vähentää ruutuaikaansa, mutta kokevat sen usein hankalaksi.

Digiraati tarjoaa luotettavan ja turvallisen alustan lasten ja nuorten vaikuttamiselle

Tarve uusille vaikuttamisen ja osallistumisen keinoille on siis kasvanut – erityisesti sellaisille, joissa korostuu dialogisuus ja jotka sopivat haavoittuvassa asemassa oleville nuorille. Digitaalisuus on osa nuorten arkea, mutta digitaalisten alustojen vastuullisuus on noussut aiempaa tärkeämmäksi. Tähän oikeusministeriön ylläpitämä uusi Digiraati tarjoaa hyvän vaihtoehdon.

Mikään menetelmä tai alusta ei koskaan voi toimia jokaiseen tilanteeseen ja jokaiselle kohderyhmälle, vaan tarvitaan laaja menetelmäpaletti. Digiraadin erottaa muista menetelmistä ja alustoista se, että se on luotettava ja turvallinen, digitaalinen, anonyymi ja dialoginen alusta. Digiraadissa onkin paljon potentiaalia tukea erityisesti niiden nuorten osallistumista ja vaikuttamista, jotka eivät koe kasvokkain ja omalla nimellään vaikuttamista luontevaksi, ja sensitiivisten aiheiden käsittelyyn.

Digiraadin vaikuttavuuden kannalta olennaista on se, miten Digiraatia käytännössä hyödynnetään osana organisaation laajempaa toimintaa. Parhaita kokemuksia on saatu silloin, kun Digiraati on kytketty päätöksentekoon tai kehittämisprosesseihin sopivaan vaiheeseen. Parhaassa tapauksessa prosessissa hyödynnetään jo olemassa olevaa dataa ja rakennetaan sen päälle.

Yhdistämällä erilaisia työkaluja syntyy vaikuttavampi kokonaisuus. Esimerkiksi kyselyllä voidaan saada määrällistä dataa suurelta joukolta ja Digiraadin kautta ymmärtää paremmin kokemuksia tilastojen takana. Vaikuttamisbotti taas voi tarjota aiheita ja houkutella kohderyhmää Digiraatiin, missä keskustelua voi syventää. Erilaiset kehittämistyöpajat voivat tuottaa dataa, jota voi täydentää Digiraadissa sellaisten kohderyhmien näkemyksillä, joita kehittämistyöpajat eivät tavoita.

Digiraatia kehitetään edelleen

Vaikka Digiraatia on jo hyödynnetty onnistuneesti monenlaisissa organisaatioissa, se vaatii edelleen panostusta tekniseen kehitykseen voidakseen lunastaa koko potentiaalinsa. Tätä varten on keväällä luotu tiekartta, jossa on identifioitu merkittävimmät pullonkaulat ja luotu askelmerkkejä jatkoon. Tekninen kehitys onkin syksyn aikana ottanut taas harppauksen eteenpäin. Jotta kehitys etenee suunnitelmallisesti myös jatkossa, tarvitaan palveluun edelleen merkittäviä rahallisia panostuksia. Teknisen kehityksen rinnalla tarvitaan alkuvaiheessa myös käyttöönoton tukea, jota Nuoske-hanke on tänä vuonna tarjonnut esimerkiksi webinaarien, sparrauksen ja materiaalien muodossa.

Digiraadin hyödyntämisessä voisi olla sekä julkishallinnon että kansalaisyhteiskunnan toiminnassa paljon potentiaalia sellaisissakin toiminnoissa, joita ei ole vielä kokeiltu. Digiraati on jo osoittanut toimivuutensa tietyissä tilanteissa nuorten kuulemiseen sekä vertaistukeen ja keskusteluun keskittyvään vapaaehtoistoimintaan. Myös esimerkiksi demokratiakasvatus, erilaiset kouluihin suuntautuvat hankkeet, kansalaistaitojen sekä aktiivisen kansalaisuuden ja toimijuuden edistäminen ovat toimintoja, joissa Digiraatia kannattaa kokeilla ja sen käyttöä kehittää rohkeasti nykyistä laajemmin.

Digiraadin avulla on jo kerätty valtavasti arvokasta tietoa nuorten näkemyksistä, ja tätä tietoa kerrytetään ja julkaistaan jokaisen raadin ja loppulausuman myötä edelleen lisää. Se, miten Digiraadin loppulausumia hyödynnetään, on aikuisista kiinni. Tarvitaan tahtoa ja osaamista ottaa lasten ja nuorten näkemykset aidosti huomioon päätöksenteossa ja palveluiden kehittämisessä.

Tsekkaa koko diasettimuotoinen Digiraadin ja digiosallisuuden tilanneanalyysi täältä (pdf, 9 sivua).