Hyppää sisältöön

Yhteinen Agenda

Yhteinen Agenda oli kaksivuotinen globaalikasvatushanke, joka tutustutti nuoret laajasti Agenda 2030 – kestävän kehityksen tavoitteisiin video-oppituntien, oppimispelien ja erilaisten harjoitusten kautta. Hankkeessa nuoria kannustettiin kriittiseen ajatteluun ja kunnioittavaan keskusteluun elämyksellisten opetusmenetelmien kautta. Hanke oli suunnattu 5.–9.-luokkalaisille sekä toisella asteella opiskeleville nuorille.

Syksyllä 2022 toteutetussa valtakunnallisessa nuorten kuulemisessa nousi esille, että nuoret kokevat ilmastonmuutoksen ja luonnon säilyttämisen olevan tärkein ratkaistava haaste Suomessa. Myös tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden saavuttaminen huolestuttaa nuoria. Heidi Henrikssonin väitöskirjassa kävi taas ilmi, että oppilaat toivovat keskustelua ja reflektiota globaaleista kysymyksistä, ennemmin kuin valmiita vastauksia aiheesta.

Yhteinen Agenda -hankkeen tavoitteina oli vahvistaa lasten ja nuorten tietoa sekä ymmärrystä kestävän kehityksen tavoitteista ja siitä, kuinka 17 tavoitetta kytkeytyy toisiinsa. Hankkeen avulla haluttiin vahvistaa nuorten maailmankansalaisen taitoja erityisesti dialogi-, vaikuttamis- ja tulevaisuustaitoja. Lisäksi tavoitteena oli vahvistaa opettajien kykyä käsitellä Agenda 2030 -tavoitteita lasten ja nuorten kanssa.

Hankkeessa tuotetuissa oppimateriaaleissa käsiteltiin erityisesti seuraavia kestävän kehityksen teemoja: yhteistyö ja kumppanuus, ihmisarvoinen työ, tulevaisuustaidot, rauha sekä eriarvoisuus. Lisäksi oppimateriaalien kautta vahvistettiin nuorten ymmärrystä Agenda 2030 -tavoitteista yleisesti.

Hankkeen puitteissa:

  • tuotimme kolme video-oppituntia: perustietoa Agenda 2030 -toimintaohjelmasta, ihmisarvoinen työ, tulevaisuustiedot
  • tuotimme sisältöjä ihmisarvoisesta työstä ja työntekijän oikeuksista Opopassiin
  • tuotimme oppimispelin kumppanuudesta ja yhteistyöstä
  • käänsimme Matkalla kestävään tulevaisuuteen -pelin pohjoissaameksi ja ruotsiksi
  • teimme aamunavauksia

Hankkeen kumppanit olivat Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus (SASK), Josko-suunnittelijakollektiivi, Suomen Romaniyhdistys ry ja Opopassi. Hanketta rahoitti ulkoministeriö.