Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja Nuorten Akatemia kehittävät toimintamallia nuorten tulevaisuuskuulemiselle osana eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan tulevaisuusmietintöprosessia.
Lasten ja nuorten suuntia tulevaisuudelle -hankkeen tavoitteena on vahvistaa nuorten osallistumismahdollisuuksia ja päätöksentekoa rakentamalla vakiintuneempi tapa ottaa nuoret mukaan tulevaisuutta koskevaan kansallisen tason keskusteluun. Toimintamallia kehitetään erityisesti eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan käyttöön, mutta sitä voidaan hyödyntää myös muihin kuulemisiin.
Kehittämistyön lähtökohtana on ajatus nuorten tulevaisuusvallan vahvistamisesta, eli heidän osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksiensa parantamisesta tulevaisuuskeskusteluissa. Tämän tarvetta korostettiin myös kaksi viikkoa sitten julkaistussa opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaryhmän Nuorten tulevaisuususko horjuu – millaisia toimia nyt tarvitaan? -raportissa.
Taustalla on laajempi huoli nuorten tulevaisuususkon heikkenemisestä: vuoden 2025 Nuorisobarometrin mukaan vain 62 prosenttia 15–29 vuotiaista nuorista suhtautuu optimistisesti omaan tulevaisuuteensa. Maailman tulevaisuuteen optimisesti suhtautuu enää 17 prosenttia.
Nuoret haluavat taloudellista vakautta, turvallisuutta ja tasa-arvoa
Osana kehittämistyötä hankkeen asiantuntijat esittelivät perjantaina 27.3.2026 eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle nuorille toteutettujen tulevaisuuskuulemistyöpajojen keskeisiä tuloksia ja pohdintoja siitä, mitä nyt kehitettävällä menetelmällä voidaan saavuttaa.
Kevään pilottityöpajoissa testattiin kouluissa toteutettavaa työpajamuotoista kuulemista ensimmäistä kertaa osana tulevaisuusselonteon käsittelyä. Nuoret pohtivat heidän toivomaansa tulevaisuuden Suomea vuonna 2045 ja kommentoivat valtioneuvoston tulevaisuusselonteon epävarmuustekijöiden sisällöistä johdettuja teemoja.
Aineisto tarjoaa arvokasta tietoa siitä, miten nuoret priorisoivat tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja tulkitsevat Suomen tulevaisuuden keskeisiä kysymyksiä.
Vastauksissa korostuivat toiveet taloudellisesti vakaasta, turvallisesta ja tasa-arvoisesta Suomesta, jossa työtä riittää, ympäristö voi hyvin ja arki on sujuvaa. Toimiva päätöksenteko, paremmat osallistumismahdollisuudet ja elämää hallitsemisen sijaan tukeva teknologia nähtiin tärkeinä. Päättäjien toivottiin kiinnittävän enemmän huomiota nuorten tilanteeseen.
Uusi toimintamalli laajentaa osallistumismahdollisuuksia
Kuulemistulokset tukevat opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaryhmän Nuorten tulevaisuususko horjuu – millaisia toimia nyt tarvitaan? -raportin havaintoja, joiden mukaan nuorten tulevaisuususkoa heikentävät erityisesti globaalit kriisit, näköalattomuutta tuottavat yhteiskunnan rakenteelliset muutokset, esimerkiksi työttömyys sekä kokemukset rajallisista vaikutusmahdollisuuksista.
Samalla pilotin tulokset tuovat esiin tärkeän näkökulman tulevaisuususkokeskusteluun: kun nuorille annetaan tilaa pohtia hyvää tulevaisuutta, he näyttäytyvät myös aktiivisina ja toiveikkaina toimijoina.
Työpajamuotoinen kuuleminen mahdollistaa osallistumisen laajemmalle joukolle nuoria, jotka eivät muuten hakeudu perinteisiin vaikuttamisen rakenteisiin. Kouluympäristö tarjoaa, ei välttämättä täydellistä, mutta kuitenkin monille nuorille matalamman kynnyksen ja turvallisemman tilan osallistua kuin perinteiset muodollisemmat kuulemismuodot.
Seuraavaksi jatkamme toistettavan työpajapohjaisen kuulemismallin kehittämistä pilottityöpajojen pohjalta. Toimintamalli ja hankkeen tulokset julkaistaan syksyllä 2026.
Hanketta rahoittaa Sitra.
Lue lisää:
Nuorten kuulemistyöpajojen tulokset, esitys tulevaisuusvaliokunnalle 27.3.2026
Lisätiedot:
Sanna Lindgren
Projektipäällikkö, Nuorten Akatemia
puh. 040 082 7413, sanna.lindgren(a)nuortenakatemia.fi
Marjukka Parkkinen
Hankkeen vastuullinen johtaja, Tulevaisuuden tutkimuskeskus
puh. 050 320 5684, marjukka.parkkinen(a)utu.fi