Miten nuoret voivat vaikuttaa oikeudenmukaisemman maailman rakentamiseen niin Suomessa kuin Keniassa? Tätä pohdittiin Nuorten Akatemian ja Mifuko Trustin yhteisessä koulutuspäivässä, jossa valmennettiin uusia kouluvierailijoita Kädenjälki-globaalikasvatushankkeeseen. Päivän aikana kuultiin myös Jani Toivolan inspiroiva puheenvuoro kenialaisista nuorista vaikuttajista. Näkökulmia koulutuksesta ja globaalikasvatuksen merkityksestä avaa luokanopettajaopiskelija ja Nuorten Akatemian kouluvierailija Yoonis Abdulahi, joka ohjaa Kädenjälki-vierailuja syksyllä 2026.
Osallistuin Nuorten Akatemian uuden hankkeen työpajaan ja pääsin kuuntelemaan Jani Toivolan, ensimmäisen mustan kansanedustajan, koskettavaa inspiraatiopuhetta hänestä, hänen juuristaan sekä kenialaisista nuorista. Jani kysyi minulta ajatuksia puheenvuoronsa jälkeen. Tässä on ajatukseni.
Ensimmäisenä tummaihoisena kansanedustajana Suomessa Toivola on päässyt olemaan osa historiaa vuonna 2011. Hän on päässyt osaksi huoneita, joissa kukaan tummaihoinen ei ole ennen asettunut samaan asemaan. Hän on rikkonut lasikattoja ja ottanut ensimmäisen askeleen edustuksellisempaa demokratiaa kohti. Toivola mainitsi kuitenkin, että tämä lasikattojen rikkominen on vasta alkua. Hän pohti ja kertoi, miten luomme huoneita, joihin kaikki pääsevät omana itsenään sekä miten luomme mahdollisuuden kaikille olla osana yhteiskunnan eri tiloja, huoneita ja yhteisöjä.
Muutos lähtee aina itsestä. Yhteiskuntaa voi muuttaa vain osallistumalla siihen. Muutokset tapahtuvat sisältäpäin. Meillä jokaisella on velvollisuus, vastuu ja mahdollisuus tehdä jokaisesta kohtaamisestamme turvallinen sekä mahdollistava muille. Ihmiskuntana olemme yhteisö, josta tulee pitää aina kiinni. Onko mitään arvokkaampaa kuin toisen mahdollistaminen? Olla merkittävä osa ja käännekohta toisen elämässä? Ei minun mielestäni.
Tummaihoisena toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisena miespuolisena luokanopettajaopiskelijana olen olemassaolollani rikkonut normeja sekä oletuksia siitä, millainen on stereotyyppinen kasvatusalan ammattilainen. Edustan itseni lisäksi kaikkia niitä, jotka eivät ole vielä päässeet asemaani. Teen töitä heidän puolestansa ja heitä varten, jotka eivät itse voi. Minulla on velvollisuus ja tarve näyttää kaikille, että minunlaiseni ihmiset ansaitsevat paikkansa sekä luoda edellytykset värikkäämpään tulevaisuuteen. Oppilaana olisin toivonut tummaihoisia opettajia sekä esimerkillisiä aikuisia, jotka näkevät minut kaltaisenaan. Nyt olen itse sitä, mitä olen itselleni toivonut. Nyt on minun aikani ottaa vastuu seuraavista oppilaista. Nyt on minun vuoroni luoda huoneita, joissa muilla on turvallinen olla.
Turvallisten, lämpimien ja vieraanvaraisten huoneiden luominen vaatii pitkäjänteistä työtä, mutta omana itsenään oleminen on paras lähtökohta. Omana itsenäni oleminen on parasta antirasismia ja vaikutustyötä, jota voin maailmalle tarjota. Toivolan puheenvuorossa hän puhui omasta haavoittuvuudestaan sekä oman auktoriteettiasemansa haastamisesta sekä siitä, kuinka tämän esille tuominen johti sydämellisempään vuorovaikutusilmapiiriin. Olemme kaikki vain ihmisiä ja tämän tuominen esille tuo meidät lähemmäksi toisiamme. Uusiin tiloihin astuminen jännittää, mietityttää ja saa sinut kysymään itseltäsi, kuulunko tänne. Me kaikki kuulumme tähän yhteiseen maailmaan. Otetaan toiset huomioon, hyväksytään toistemme haavoittuvaisuudet ja ollaan ihmisiksi. Me kaikki vaikutamme jokaisella teollamme, ja meillä kaikilla on mahdollisuus luoda tiloja, joihin me kaikki kuulumme. Vaikututaan siis toisistamme.
Vieraanvaraisten ja lämpimien tilojen luominen on työtä, jonka tuloksia et itse välttämättä kerkeä näkemään tai tajuamaan. Muutos voi olla hidasta. Yhteiskuntamme normit, rakenteet ja kulttuuri tekevät useista tiloista saavuttamattomia, mutta se ei ole tekosyy olla tekemättä mitään. Yksilö ei itse yksin voi muuttaa rakenteita, mutta rakenteet eivät myöskään muutu ilman ihmisiä, jotka uskaltavat haastaa niitä. Meidän tulee haastaa vallitsevat normit sekä osata ajatella laatikon ulkopuolelta. Välillä joudut olemaan ensimmäinen muutoksen kantaja ja kannattaja. Se on iso vastuu, mutta jonkun on se taakka kannettava ylpeänä seuraavia varten.
Uskalla unelmoida vieraanvaraisemmasta tulevaisuudesta ja ole tarpeeksi rohkea ottamaan askel sitä kohti. Riko lasikattoja, haasta normeja ja tee tekoja yhteisen hyvän vuoksi. Kiitos, Jani Toivola, upeasta puheenvuorostasi ja hyvistä keskusteluista! Puheenvuorosi tavoite oli inspiroida ja siinä sinä todellakin onnistuit.
Yoonis Abdulahi
Kirjoittaja on luokanopettajaopiskelija ja Nuorten Akatemian kouluvierailija, joka ohjaa Kädenjälki-vierailuja syksyn 2026 aikana.