Miten Vaatevallankumous edistää vaatteiden vastuullisuutta?

Vaatevallankumous-viikkoa vietetään jälleen 22.-29.4.2023. Mikä on Vaatevallankumous ja miten jokainen meistä voi tehdä oman osansa vaateteollisuuden saamiseksi kestävämmille raiteille? Entä miten aihetta voi käsitellä koulussa yhdessä oppilaiden kanssa?

Vaatevallankumous on kansainvälinen liike, joka kirittää vaatebrändejä toimimaan vastuullisemmin ja asettamaan sekä ihmisten että ympäristön hyvinvoinnin yritysten talouskasvun ja liikevoittojen edelle. 

Vaatevallankumous-liike tunnetaan parhaiten vuosittain huhtikuussa järjestetystä kampanjaviikosta, jolloin ihmisiä ympäri maailman rohkaistaan toimimaan ja ottamaan kantaa läpinäkyvämmän sekä ihmisoikeuksia ja ympäristöä kunnioittavan vaatetuotannon puolesta.

Yksi kampanjaviikon vaikuttamisen keinoista on jakaa sosiaaliseen mediaan kuva omasta vaatteesta ja kysyä vaatebrändiltä, kuka vaatteen on valmistanut hashtagilla #whomademyclothes. Tällä halutaan luoda painetta vaatebrändeille, jotta ne toimisivat nykyistä läpinäkyvämmin ja esimerkiksi julkaisisivat tiedot kaikista tehtaista, joissa ne valmistuttavat vaatteitaan. 

Vaatevallankumous syntyi reaktiona tuhoisaan tehdasonnettomuuteen

Iso-Britanniasta lähtöisin oleva Vaatevallankumous-liike (Fashion Revolution) perustettiin vuonna 2013 reaktiona Rana Plazan tehdasonnettomuudelle, joka on yksi tuhoisimmista vaateteollisuuden onnettomuuksista.

Huhtikuun 24. päivänä vuonna 2013 kahdeksankerroksinen Rana Plaza -rakennus Dhakan laitamilla Bangladeshissa romahti. Rakennuksessa sijaitsi kauppoja, pankki ja viisi vaatetehdasta. Romahduksessa kuoli 1134 ihmistä ja tuhansia loukkaantui.

Rakennuksen seinissä oli huomattu isoja halkeamia jo romahdusta edeltävänä päivänä. Samassa rakennuksessa sijaitsevat kaupat ja pankki suljettiin, mutta ylempien kerrosten vaatetehtaita ei. Seuraavana päivänäkin vaatetehtaiden työntekijät määrättiin töihin: tilaukset kun piti saada valmiiksi. Vain muutama tunti tämän jälkeen rakennus romahti.

Tragedian syynä olivat mittavat puutteet rakennuksen turvallisuudessa. Ylimmät kerrokset, joissa vaatetehtaat sijaitsivat, oli rakennettu jälkikäteen ilman rakennuslupia. Lisäksi niiden rakentamiseen oli käytetty huonolaatuisia materiaaleja. Tehtaiden tiloihin oli sijoitettu paljon enemmän laitteita, työntekijöitä ja materiaaleja kuin mitä rakennus olisi pystynyt turvallisesti kannattelemaan. 

Onnettomuus siivitti parannuksiin

Vaikka mikään ei poista Rana Plazan tapahtumien kauheutta, onnettomuus laittoi liikkeelle voimakkaan kampanjoinnin aallon vaatetehtaiden työntekijöiden puolesta. Tähän kampanjointiin liittyivät monet kansalaisjärjestöt, ammattiliitot ja ihmisoikeusjärjestöt ympäri maailman – yhtenä niistä Vaatevallankumous.

Kampanjoinnin yksittäinen suurin saavutus oli Bangladesh Accord -nimellä tunnettu palo- ja rakennusturvallisuussopimus, jonka laittoivat alulle Bangladeshin ammattiliitot, kansainväliset ammattiliittojen keskusjärjestöt ja lukuisat ihmisoikeusjärjestöt. Sopimuksella halutaan ennaltaehkäistä sitä, ettei enää koskaan sattuisi Rana Plazan kaltaista tuhoisaa onnettomuutta. 

Sopimuksen allekirjoittaneiden yritysten käyttämillä tehtailla toteutetaan säännöllisiä tarkastuksia, ja yritykset ovat velvoitettuja parantamaan työturvallisuutta yhdessä tehtaiden kanssa. Työturvallisuuteen kuuluu esimerkiksi se, että tehtaassa on kunnolliset hätäpoistumistiet ja niihin johtavat väylät pidetään vapaana. Vaateyritysten pitää lisäksi mm. julkistaa tehtaiden tiedot ja osallistuu kustannuksiin, jotka mahdollistavat työturvallisuuden ylläpitämisen.

Yleensä vaateyritykset ovat suosineet vapaaehtoisia sopimuksia, joissa ne eivät joudu vastuuseen tuotantopaikkojen ongelmista. Bangladesh Accord -sopimuksesta tekeekin käänteentekevän juuri se, että se ei perustu vapaaehtoisuuteen vaan on juridisesti sitova. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi liitot voivat haastaa sopimuksen allekirjoittaneet yritykset oikeuteen, jollei niiden tuotteita valmistavissa tehtaissa noudateta sopimuksessa määrättyjä työturvallisuussääntöjä. 

Tehdasromahduksen jälkeen 200 vaateyritystä sitoutui Bangladesh Accord -sopimukseen, jonka ansiosta miljoonien bangladeshilaisten vaatetyöntekijöiden työturvallisuus on kohentunut.

Toinen sinnikkään kampanjoinnin tulos oli rahallisen korvauksen maksu Rana Plazan onnettomuudessa loukkaantuneille ja kuolleiden omaisille. Kansalaisjärjestöt ja liitot painostivat erityisesti Rana Plazan tehtaissa vaatteita tuottaneita brändejä kantamaan vastuunsa ja maksamaan. Lopulta omaisille ja loukkaantuneille maksettiin yli 30 miljoonaa euroa korvausrahaston kautta.

Työntekijöiden oikeuksissa vielä parannettavaa – kampanjointi jatkuu

Tehdasturvallisuus on vain yksi monista vaateteollisuuden ongelmakohdista. Vaikka se on Bangladeshissa parantunut, jää jäljelle monia muita ihmisoikeusloukkauksia: esimerkiksi palkat ovat kaukana elämiseen riittävästä tasosta ja työpäivät ovat vaarallisen pitkiä. 

Nämä ongelmat eivät myöskään rajoitu vain Bangladeshiin, vaan koskettavat suurinta osaa vaatetuotantomaita.

Vaateteollisuuden ongelmia riittää vielä ratkottaviksi, joten on hienoa, että on olemassa monia eri tahoja, jotka edistävät vaateteollisuuden vastuullisuutta – tässä tapauksessa erityisesti työntekijöiden oikeuksien osalta. 

Tällaisia tahoja ovat esimerkiksi tuottajamaissa toimivat ammattiliitot ja kansalaisjärjestöt, jotka voivat konkreettisesti ja suoraan auttaa työntekijöitä. Tärkeässä tukiroolissa ovat myös kansalaisjärjestöt ja Vaatevallankumouksen kaltaiset liikkeet eri puolilla maailmaa, jotka voivat tuoda työntekijöiden äänen kuuluviin länsimaissa ja kohdistaa painetta länsimaisiin vaateyrityksiin. 

Juuri nyt käynnissä on esimerkiksi Fashion Revolution -organisaation alulle panema EU-kansalaisaloitekampanja elämiseen riittävistä palkoista. Aloite vaatii EU-lainsäädäntöä, joka velvoittaisi vaatteita, tekstiilejä ja kenkiä EU:ssa myyvät yritykset toimiin elämiseen riittävän palkan saavuttamiseksi niiden tuotantoketjuissa.

Vaatevallankumous oli myös yksi lukuisista tahoista, jotka loivat painetta 

Kampanjoinnilla ja kansalaisaktivismilla on vaikutusta

Bangladesh Accord -sopimus osoittaa, että kansainvälisen kampanjoinnin ja kansalaisaktiivisuuden keinoin on mahdollista saada aikaan konkreettisia parannuksia työntekijöiden elämään. 

Nämä parannukset eivät kuitenkaan tapahtuneet helpolla. Vaadittiin vuosien sinnikästä kansalaisjärjestöjen, ammattiliittojen ja Vaatevallankumouksen kaltaisten liikkeiden kampanjointia ja painetta vaateyrityksiä kohtaan, jotta lopulta usea vaateyritys allekirjoitti Accord-sopimuksen. Sama kampanjointi tuotti tulosta, kun Accord laajeni Pakistaniin vuonna 2022.

Accord-kampanjoinnissa tärkeässä roolissa olivat myös aktiiviset kansalaiset, jotka omalta osaltaan lisäsivät painetta vaateyrityksiä kohtaan esimerkiksi nostamalla aihetta esiin somessa, kontaktoimalla vaatebrändejä ja allekirjoittamalla vetoomuksia. 

Vaatevallankumous-viikko onkin oivallinen tilaisuus nostaa kouluissa esille vaateteollisuuden ongelmakohtia, ratkaisuja ja vaikuttamisen keinoja, jotta me yhdessä voimme olla rakentamassa kestävämpää tulevaisuuden vaateteollisuutta.