Hyppää sisältöön

Määrittelevätkö aikuiset, milloin nuoret saavat vaikuttaa? 

Nuorten vaikuttamismahdollisuuksien edistämiseksi on kehitetty useita menetelmiä, mutta vaikutusmahdollisuuksia tukevissa asenteissa on vielä parantamisen varaa. 

Nuorten halu vaikuttaa jää vähäiseksi silloin, kun heidät on ensin sivuutettu kirjastoista, puistosta ja ostoskeskuksista ja sitten aikuiset haluavatkin heidät mukaan päätöksentekoon, huomautti SOS-Lapsikylän ehkäisevän työn johtaja Elina Stenvall Nuorten Akatemian politiikkadialogin paneelissa. Paneelin aiheina olivat nuorten vaikuttamismahdollisuudet ja vaikuttamisen esteet tulevaisuuden Suomessa.  

Paneelikeskustelussa nousi esille useita kertoja se, miten aikuiset hallitsevat nuorten vaikutusmahdollisuuksia. Nuoret elävät aikuisten ylläpitämässä ympäristössä, jossa vastuu nuorten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien järjestämisestä on luonnollisesti viime kädessä aikuisilla. Sillä on kuitenkin väliä, nähdäänkö nuoret kasvavina kansalaisenalkuina vai aitoina osallistujina jo nyt.  

Useimmiten nuorten vaikuttaminen tapahtuu aikuisten määrittämillä ehdoilla: nuorille annetaan tavat ja teemat, joiden sisällä he voivat vaikuttaa. Joskus nuorista itsestä lähteviin vaikuttamisen tapoihin suhtaudutaan varauksella tai jopa kielteisesti. Asenteet vaikuttavat siihen, millainen vaikuttaminen tulkitaan oikeaksi ja vääräksi.  

Sunin & Mietolan (2023) tutkimuksen mukaan nuoret kyllä tunnistavat, kun aikuiset vähättelevät nuorten osaamista tai kiinnostusta vaikuttamista kohtaan. Tämä etäännyttää nuoria ja aikuisia toisistaan. Tutkijat pohtivat, ovatko aikuiset valmiita kohtaamaan aidosti nuorten näköistä vaikuttamista? 

Tasavertaiset kohtaamiset ovat avainasemassa

Puhutaanpa sitten virkahenkilöistä tai opettajista, niin nuorten vaikutusmahdollisuudet nähdään monesti sellaisina, jotka suodaan, jos suodaan, ei itseisarvoisena oikeutena. Jos asenne on kunnossa, niin tiedolla ja taidolla voidaan mahdollistaa nuorten vaikuttaminen, avasi demokratiakasvatuksen asiantuntija Mikko Tujula eduskunnan kansliasta. 

Suomessa on laaja kenttä organisaatioita ja toimijoita, jotka haluavat tukea nuorten vaikutusmahdollisuuksia. Nuorten vaikuttamismahdollisuuksien edistämiseksi on kehitetty useita menetelmiä, kuten politiikkadialogissa mainitut osallistumiseen kannustavat ja kynnystä madaltavat Digiraati, Polis-keskustelualusta ja Gutsy Go -yhteisömenetelmä. 

Toimiakseen menetelmät tarvitsevat rinnalleen kuitenkin myönteistä asennetta. Tasavertaiset kohtaamiset ovatkin tärkeässä roolissa nuorten vaikuttamisen mahdollistajana. Nuorten pitää saada tunne omasta tärkeydestään ja siitä, että heidän mielipiteitään kuunnellaan. Kohdataan siis nuoret tasavertaisina ja kuunnellaan heidän mielipiteitään, politiikkadialogissa kuulutetun asennemuutoksen aloittamiseksi!