Nuorten ympäristöhuippukokouksessa 23.5.2026 järjestetyissä Digiraati-keskusteluissa 30 nuorta keskusteli anonyymisti ilmastosta, turvallisuudesta ja metsien merkityksestä.
Keskustelut järjestettiin osana Nuorten Akatemian ja Punaisen Ristin yhteisen Nuoske-hankkeen toimintaa. Nuorten toiveesta keskustelujen loppulausumat välitettiin Eduskunnan ympäristö-, maa- ja metsätalous- sekä tulevaisuusvaliokuntaan, maa- ja metsätalous- sekä ympäristöministeriöön ja Kuntaliittoon.
Ilmastonmuutos on turvallisuusuhka
Keskustelun aluksi tuotiin esiin, että ilmaston kantokyky on elämän elinehto, joten ilmastonmuutos uhkaa suoraan turvallisuutta. Erityisesti nostettiin esiin se, miten ilmastonmuutoksen myötä ekosysteemit voivat romahtaa, ruokaturva ja puhtaan veden saanti vaarantuvat. Sään ääri-ilmiöt uhkaavat infrastruktuuria ja ihmishenkiä. Konfliktit ja pakolaisvirrat tulevat lisääntymään.
Keskustelussa nähtiin, että ilmastotoimien perustelu turvallisuudella voi auttaa niiden hyväksyttävyyttä sellaisten ihmisten ja tahojen parissa, jotka eivät niitä välttämättä muuten kannata. Toisaalta vaarana nähtiin pelolla johtaminen ja hätäiset poikkeustilaratkaisut, jolloin turvallisuuden varjolla saadaan läpi myös luonnolle haitallisia toimia. Yksi keskustelija tiivisti hyvät ja huonot puolet näin: ”Turvallistaminen voi nostaa ilmastoasioita poliittisella agendalla ylemmäs, mutta turvallisuus ainoana viitekehyksenä voi myös kaventaa agendaa; keskitytään torjuntaan ja resilienssin vahvistamiseen ilman, että puututaan juurisyihin.”
Toivoa ja turvallisuudentunnetta ilmastotoimista
Nuoret toivoivat päättäjien ymmärtävän, että ilmastoasiat ovat ajankohtaisia ja kriittisiä. Keskustelussa nostettiin esiin, että ilmastoahdistuksessa ”ei ole kyse psykologisesta häiriöstä, vaan täysin terveestä ja rationaalisesta reaktiosta ympäröivään todellisuuteen.” Tärkeää on, ettei tunteita vähätellä, ja ymmärretään, että tunteet ja kokemukset vaikuttavat toimintaan: ”Ilmastoahdistus ja muut voimakkaat tunteet voivat pyyhkiä alleen hyvän huomaamisen. Tunne siitä, ettei ilmastoahdistusta oteta tosissaan ja sitä ei käsitellä on haavoittavaa, sekä luo epäluottamusta päättäviä elimiä kohtaan. Nuoren tunteet ovat relevantteja ja tärkeitä.”
Toisaalta nuoret toteavat, että tunteisiin voi vaikuttaa niiden juurisyihin vaikuttamalla: ”Ahdistukseen auttaa sen juurisyyhyn, eli ympäristökriisiin puuttuminen sen vaatimalla vakavuudella tiedepohjaisesti ja riskivetoisesti.” Toinen nuori totesi: ”Nuorten tulevaisuudenkuva näyttäisi kirkkaammalta, jos nuorille taattaisiin samanlainen ilmasto ja ympäristö kuin aiemmille sukupolville. Toivolla parannetaan nuorten mielenterveyttä.”
Nuoret listasivat useita eri toimia, jotka lisäisivät heidän turvallisuudentunnettaan. Osa ehdotuksista oli suuria systeemitason muutoksia kuten fossiilikapitalismista luopuminen, osa taas pienempiä, yksittäisiä toimenpiteitä kuten kasvisruokapäiviä kouluihin. Useat nuoret ehdottivat fossiilipäästöjen vähentämistä ja uusiutuvan energian käyttämistä. Turvallisuusnäkökulma nousi esiin myös näissä toimenpiteissä. Yksi keskustelija toi esiin: ”Naton puolustusmenoihin voidaan kytkeä juurikin esim soiden ja metsien ennallistaminen, jotka tuovat puolustuksellista etua. Samoin kuin kriittisen energiainfran suojaaminen esimerkiksi.” Toinen keskustelija ehdotti: ”Ilmastonmuutoksen torjumiseen keskittyvät investoinnit jätetään velkajarrun ulkopuolelle samoin kuin puolustusmenot.”
Lisäksi esiin nostettiin monikäyttöisyys ja luonnon huomioiminen kaupunkikaavoituksessa ja aluesuunnittelussa, omavaraisuuden ja huoltovarmuuden edistäminen, aktiivinen kansainvälinen panostaminen hiilenpoistomenetelmien kehittämiseen ja hallinnointiin, yritysvastuun vahvistaminen, kierrättämisen edistäminen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamaan muuttoliikkeeseen varautuminen, kaupungeille ja kunnille pakolliset ilmastostrategiat, tiukat ympäristökriteerit etenkin ulkomaisten yritysten suurhankkeille (esim. datakeskukset).
Metsistä huolehdittava nyt ja tulevaisuudessa
Metsiä koskevassa keskustelussa nuoret kertoivat metsän merkitsevän heille rauhaa, turvaa, hyvinvointia ja virkistäytymistä. Metsien käytössä tulee keskustelijoiden mukaan huomioida, että se on resurssien lisäksi koti sadoille lajeille. Hakkuita pitäisi rajoittaa ja avohakkuut kieltää kokonaan. Uusien puiden istuttaminen on tärkeää, mutta tarvitaan myös vanhoja puita ja metsiä. Metsät ja niiden säilyttäminen tulee myös huomioida kaavoituksessa. Soiden suojelua ja ennallistamista ei myöskään tule unohtaa.
Ihmisten tietoisuutta metsien merkityksestä ja hyödyistä täytyy nuorten mukaan lisätä. Luonnossa liikkumista ja harrastamista tulee kannustaa ja tukea sekä ottaa se osaksi kasvatusta varhaiskasvatuksesta alkaen toiselle asteelle asti. Kun metsään on jokin suhde, tulee sen suojelemisesta itselle tärkeämpää.
Digiraadissa keskustellaan luottamuksellisesti, mutta loppulausumat ovat julkisia
Ilmastoa, turvallisuutta ja metsiä käsittelevät keskustelut järjestettiin osana työpajoja, joissa tutustuttiin Digiraati-alustan käyttöön. Digiraati on oikeusministeriön ylläpitämä uusi luotettava ja turvallinen verkkopalvelu nuorten kuulemiseen ja vuoropuheluun. Luottamuksellisten keskustelujen pohjalta laaditaan julkiset loppulausumat, joita välitetään eteenpäin. Ilmastoa ja turvallisuutta koskevan loppulausuman voi kokonaisuudessaan lukea täältä ja metsien merkitystä koskevan loppulausuman täältä.
Lisätietoja:
Ella Kankaanranta, kehittämispäällikkö
ella.kankaanranta@nuortenakatemia.fi
050 324 4699