Rasisminvastaisella viikolla katse vapaaehtoistoimintaan turvallisena työ- ja harrastusympäristönä

Tällä viikolla vietetään rasisminvastaista viikkoa, joka tänä vuonna painottuu työelämän kysymyksiin. Lähtiessäni perehtymään viikon teemaan törmäsinkin pettyneenä tuttuun väittämään, missä todettiin Suomen olevan yksi Euroopan rasistisimpia maita. Väite on pysäyttävä, mutta samaan aikaan tunnistettavissa yhteiskunnassamme.  

Rasismilla on monta muotoa. Se voi ilmetä nimittelynä, kiusaamisena, syrjimisenä, eristämisenä tai jopa fyysisenä väkivaltana. Myös ei näkyvät asiat, kuten ennakkoluulot, mielikuvat ja stereotypiat aiheuttavat eriarvoistumista, sillä usein ne heijastuvat myös käytöksessä tai suhtautumisessa muihin ihmisiin. Jokainen tulisi kohdata yksilönä ilman, että mielipide hänestä on jo muodostettu ennen kunnon tapaamista. 

Rasismi on ilmiö, joka ei ole vain yksilötasolla tapahtuvaa, vaan sillä on juurensa myös yhteiskunnallisissa rakenteissa. Nuoret kohtaavat keskimäärin enemmän rasismia kuin vanhemmat ikäluokat, ja siihen törmätään vapaa-ajalla, koulussa ja työelämässä.

Kodin ei pitäisi olla ainut turvallinen paikka, vaan harrastus- ja työpaikkojen sekä koulujen tulisi olla turvalliseksi koettuja meille kaikille. Jos nuoret kokevat jatkuvasti eri paikoissa väheksyntää ja muistutusta siitä, että he ovat erilaisia, niin voimmeko samaan aikaan toivoa ja olettaa meillä olevan nuoria keillä on uskoa omaan hyvään tulevaisuuteen? 

Nuorten akatemian käynnissä olevassa hankkeessa Inclusion is on pureudutaan vapaa-ajan toimintojen saavutettavuutta haittaaviin tekijöihin ja kehitetään työkaluja, joilla voidaan mahdollistaa kaikille yhdenvertainen osallistuminen toimintaan. Näitä hyvien käytäntöjen kautta kerättyjä työkaluja aikuisten ja nuorten on mahdollista tulevaisuudessa hyödyntää omassa toiminnassaan eri toimintakentillä.  

“Tasa-arvon tulisi toteutua kaikkialla.”

Lainaus on nostettu valtakunnallisen nuorten kuulemisen tuloksista, jossa nuoret vaativat vahvemmin puuttumista kiusaamiseen ja syrjintään tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden parantamiseksi. Erityismainintana esiin tässä yhteydessä nostettiin tasa-arvo työelämässä ja maanpuolustuksessa.  

Työelämässä esiintyvä rasismi luo epätasa-arvoa hakijoiden välille, ja voi johtaa yleisen työhyvinvoinnin heikentymiseen tai jopa työmahdollisuuden menettämiseen. Samanlaista ulkopuolelle jäämistä voi esiintyä tahallisesti tai tahattomasti, kun ei osata ottaa huomioon työpaikan tai esimerkiksi harrastustoiminnan saavutettavuutta.

Yhteiskunnan monimuotoisuus näkyy luonnollisesti myös vapaaehtoistoimintaan pyrkivissä ihmisissä. Tällöin esteeksi saattavat tulla esimerkiksi haasteet kielellisen osaamisen kanssa ja toimintaan osallistuminen ei onnistukaan toivotusti. Kannustaessamme aktiiviseen kansalaisuuteen onkin syytä pohtia, millaiset puitteet omalla tahollamme sille luomme. Niin työ- kuin harrastusorganisaatioiden olisi hyvä pysähtyä tarkastelemaan toimintaansa uusin silmin, jotta siitä saataisiin kaikille avoimempaa!