Hyppää sisältöön

Nuorten näköinen hyvinvointialue – miten se tehdään?

Tammikuun aluevaaleissa valittiin ihmiset tekemään tärkeitä päätöksiä hyvinvointi- ja pelastuspalvelujen tulevaisuudesta. Olen innoissani päästessäni itse tekemään työtä Länsi-Uudenmaan alueella, mutta nuorten aluepäättäjien määrä hirvittää ja harmittaa: 18–29-vuotiaita aluevaltuutettuja valittiin koko Suomessa ainoastaan 67. Osuus on vain 4,7 % valittujen valtuutettujen määrästä, kun taas 18–29-vuotiaiden osuus Suomen väestöstä on 14,1 %, kertoo Allianssi.

On hälyttävää demokratian kannalta, että aluevaltuustot eivät edustakaan tasapuolisesti kaikkia kansalaisia. Se meidän vanhempien päättäjien on syytä pitää mielessä. Hyvinvointialueilla tehdään kuitenkin päätöksiä sekä nuorten nykyisyydestä – kuten kouluterveydenhuollosta, mielenterveyspalveluista ja lastensuojelusta – että tulevaisuudesta.

Juuri siksi on elintärkeää varmistaa, että nuoret otetaan muilla tavoilla mukaan päättämään.

Tässä siihen muutama vinkki:

1. Nuorisovaltuusto käyntiin

Lain mukaan jokaisella alueella tulee olla oma nuorisovaltuusto, joka vastaa toimintalogiikaltaan kuntien nuorisovaltuustoja. Parhaimmillaan nuorisovaltuustot eli nuvat ovat aloitteellisia ja itsenäisiä nuorten äänen esiin tuojia – kuka olisikaan paremmin nuorison pulssilla kuin nuorten valitsemat nuoret?

Näin alkuun on kuitenkin syytä välttää pari sudenkuoppaa. Meidän aikuisten on syytä varmistaa, että nuorisovaltuustolla on aito mahdollisuus järjestää koko alueen kattavat vaalit ja pitää kokouksia, joihin osallistuu nuoria ympäri alueen. Käytännössä se tarkoittaa työntekijän aikaa ja rahoitusta käytännön asioihin.

Lisäksi täytyy pitää huolta, että nuoret otetaan alusta saakka kommentoimaan oikeita asioita ja kokoustamaan aikuisten rinnalla. Nuorisovaltuustolle on hyvä myöntää läsnäolo- ja puheoikeus jokaiseen toimielimeen sekä mahdollisuus jättää niiden käsittelyyn aloitteita. On myös reilua, että nuorten edustajat saavat kokouspalkkiota siinä missä aikuisetkin.

Lisää vinkkejä timanttisen alue-nuorisovaltuuston luomiseen on kerännyt Nuorisovaltuustojen liitto.

2. Useita tapoja osallistua, kommentoida ja vaikuttaa

Erityisesti kun päätetään nuoria suoraan koskevista asioista, on syytä varmistaa, että nuoret itse pääsevät osallistumaan. Esimerkiksi kouluterkkarin vastaanottoajoista tai mielenterveyshoidon sijainnista kannattaa kysyä sieltä, mistä niiden käyttäjät löytyvät.

Nuorisovaltuustot edustavat nuoria koko alueella ja ovat usein perehtyneitä päätöksenteon kiemuroihin. Nuorisovaltuustotoiminta ei kuitenkaan ole kaikkia varten eivätkä nuvat välttämättä tavoita kaikkia kunnan nuoria. Oppilas- ja opiskelijakunnissa on myös paljon viisautta ja vaikuttamisen paloa, joka tällä hetkellä kanavoituu erityisesti koulun arkeen. Niitä voitaisiin kuulla myös laajemmin, kun lapsia ja nuoria koskevista asioista päätetään.

Hyvä idea ovat monesti myös erilaiset raadit, foorumit ja keskustelutilaisuudet, joihin kutsutaan palvelujen käyttäjiä suoraan. Näistä tilaisuuksista saadaan usein sellaista tietoa, jota muuten ei olisi päätöksenteon tueksi löytynyt lainkaan!

3. Yhteys kuntien kanssa kuntoon

Kuntien ja hyvinvointialueiden raja-alueelle jää paljon nuorille olennaisia palveluja: koulujen kommunikointi terkkarien, kuraattorien ja koulupsykologien kanssa, nuorisotoimen suhde lastensuojeluun ja mielenterveyspalveluihin tai vaikka harrastuspaikkojen ja ennaltaehkäisevän perhetyön välinen yhteys ovat asioita, joita ei saa päästää tippumaan uudistuksessa. Tähän yhteistyöhön täytyy löytää kullakin alueella toimivimmat foorumit yhdessä työntekijöiden kanssa. On syytä myös muistaa, että paljon nuorisotyötä tehdään kolmannella sektorilla, ja ottaa näiden tahojen toimijat mukaan keskusteluihin.

Samassa yhteydessä on hyvä myös vahvistaa kaikkien nuorten kanssa töitä tekevien valmiuksia kannustaa nuoria osallistumaan. Ehdotimme viime keväänä, että jokaisessa kunnassa tulisi olla vähintään yksi osallisuuteen erikoistunut työntekijä – nyt on aika palkata heitä myös alueille tai vähintään tehdä yhteistyötä näiden asiantuntijoiden välillä!

Ei ole varmasti myöskään huono ajatus pyytää toisinaan lausuntoja kuntien nuorisovaltuustoilta, kun päätetään vaikkapa palvelujen sijainnista tai aikatauluista. Kunnissa tunnetaan esimerkiksi paikallisen joukkoliikenteen reitit parhaiten.

4. Osallistuva budjetointi helpoksi

Osallistuva budjetointi on tapa siirtää päätösvalta tietyn budjettiosuuden käytöstä asukkaille. Kunnissa sitä on käytetty onnistuneesti varsinkin asuinalueiden elävöittämiseen, ja esimerkiksi uusia kuntoportaita on ehdotettu monella paikkakunnalla. Miksei siis myös alueilla otettaisi asukkaita mukaan päättämään vaikkapa terveysaseman perusparannuksesta tai sairaalan ympäristöstä?

Osallistuva budjetointi on syytä juurruttaa pysyväksi osaksi päätöksenteon rakenteita sopivissa kohdissa, eikä jättää sitä kokeiluhankkeiden varaan. Näin ihmiset osaavat odottaa ja luottaa siihen, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa. Se on tärkeää erityisesti nuorten kohdalla, mutta myös kaikille muille. Samalla nuoret pääsevät luontevasti tutustumaan budjettipäätösten tekemiseen.

+1 Äänestysikä alas!

Olen jo pitkään kannattanut äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden ikärajan laskemista 16 ikävuoteen. Kun nuorille annetaan oikeus äänestää ja asettua itse ehdokkaaksi, lisätään päätöksenteon edustavuutta ja kenties saadaan päättäjiksi myös lisää nuoria. Samalla madalletaan nuorille asetettua kynnystä osallistua päätöksentekoon muilla tavoilla. Myös kansalaisaloitteen allekirjoittamisen raja tulisi laskea 16 ikävuoteen. Tästä siis tavoitetta viimeistään seuraavalle eduskuntakaudelle!

Saara Hyrkkö,
Vihreiden kansanedustaja & Nuorten Akatemian hallituksen puheenjohtaja 2022

Nuorten Akatemian Kohti nuorten hyvinvointialueita -hanke käynnistyy keväällä. Hankkeen päämääränä on nuorten osallisuuden toteutuminen muodostetuilla hyvinvointialueilla ja se toteutetaan yhdessä Nuorten Suomi ry:n ja Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto – Nuva ry:n kanssa.