Useimmat hyvinvointialueet laativat paraikaa osallisuusohjelmia. Niiden tarkoituksena on varmistaa, että osallisuutta edistetään ja seurataan hyvinvointialueiden toiminnassa. Nuorten ottaminen mukaan osallisuusohjelmissa ja osallisuutta edistävässä toiminnassa on tärkeää, sillä yleensä nuorille sopivat erilaiset osallistumisen keinot kuin aikuisille.
Nuoret tarvitsevat erilaisia osallistumisen tapoja ja tukea niiden hyödyntämiseen. Nuorten ääni ei kuulu vaaleissa, ja he ovat aliedustettuina aluevaltuustoissa. Nuorten osallisuuden edistäminen parantaa nuorille suunnattujen palvelujen laatua ja palveluihin hakeutumista.
”Nuorten osallisuuden edistäminen ennaltaehkäisee mielenterveysongelmia ja nuorten syrjäytymistä, mikä on Suomen suurimpia ja kalleimpia haasteita. Lisäksi nuorten osallistuminen ja siten vahvempi kiinnittyminen alueelle lisää alueiden elin- ja pitovoimaa”, Kohti nuorten hyvinvinvointialueita -hankkeen projektipäällikkö Ella Rouhe painottaa.
Nuorille tarvitaan monenlaisia tapoja osallistua
Nuoret eivät ole homogeeninen ryhmä, eikä ole yhtä osallistumisen tapaa, joka sopisi kaikille nuorille. Onkin tärkeää mahdollistaa nuorille erilaisia tapoja vaikuttaa, jotta jokainen voi löytää itselleen sopivimman tavan osallistua. Lisäksi pitää huolehtia siitä, että osallistumisen tavoista viestitään nuorille ymmärrettävästi ja nuorten käyttämissä kanavissa.
Kaikille hyvinvointialueille perustetaan nuorisovaltuusto, joka tulee lain mukaan ottaa mukaan myös kuulemisen ja osallistumisen kehittämiseen alueella. Nuvat voivatkin hyvin olla mukana suunnittelemassa esimerkiksi digiraateja, Erätauko-keskusteluja tai Vaikuta!-teemapäiviä. Kaikilla näillä menetelmillä voidaan tukea nuorten laajempaa kuulemista.
”Esimerkiksi Digiraati voi anonyymina ja digitaalisena menetelmänä sopia vaikuttamiskanavana monelle sellaiselle nuorelle, joka ei koe nuva-vaikuttamista omakseen. Toisaalta kaikkein heikoimmassa asemassa olevia nuoria voi olla vaikea tavoittaa digiraadinkaan äärelle. Digitaalisten osallistumiskeinojen lisäksi tarvitaankin etsivien nuorisotyöntekijöiden jalkautumista. Etsivät nuorisotyöntekijät eivät toki siirry hyvinvointialueille, mutta yhteistyötä kuntien nuorisotoimen kanssa voi ja kannattaa kuitenkin miettiä”, Rouhe pohtii.
Osallisuusohjelman laatiminen on hyvä hetki kokeilla uusia keinoja kuulla nuoria laajasti. Kohti nuorten hyvinvointialueita -hanke tarjoaa mielellään koulutusta aiheen tiimoilta, järjestää kohtaamisia nuorten ja päättäjien välille ja on muutenkin tukena nuorten osallisuuden edistämiseksi.
***
Osallisuusohjelmia käsiteltiin keskiviikkona 31.8. Sitran Demokratia-teemaryhmän tilaisuudessa. Nuorten Akatemian, Nuorten Suomen ja Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton yhteisen Kohti nuorten hyvinvointialueita –hankkeen projektipäällikkö Ella Rouhe piti tilaisuudessa puheenvuoron nuorten osallistumisesta. Yleisönä oli mm. hyvinvointialueiden osallisuusvalmistelijoita, viranhaltijoita sekä yhteistyökumppaneita esimerkiksi ministeriöistä.