Jos kuvittelemme, että eläisimme maailmassa, jossa olisi enemmän myötätuntoa ja vähemmän vihamielisyyttä, voisi ajatella, että kaikilla olisi parempi olla. Uskon, että syrjintä ja häirintä vähentyisivät ja parempi vuorovaikutus sekä toisten huomioiminen saisivat enemmän tilaa.
Myötätuntoa tarvitaan joka puolella niin koulussa, työpaikoilla kuin arjessakin. Sen myötä olemme luovempia ja onnellisempia. Tutkimuksien mukaan myötätunto lisää myös hyvinvointia. Myötätunto vähentää stressiä, parantaa unen laatua ja edistää sosiaalisia suhteita. Kun olemme myötätuntoisia, teemme myös mieluummin yhteistyötä erilaisten ihmisten kanssa. Myötätunnosta on siis valtavasti hyötyä niin yksilölle itselleen kuin hänen ympärillänsä oleville muillekin ihmisille. Olemalla myötätuntoinen luodaan miellyttävämpää ilmapiiriä sekä turvaa jokaiselle olla oma itsensä.
Jokapäiväisten arjen tilanteiden lisäksi myötätunto liittyy yhteisöllisyyteen, turvallisuuteen ja osallisuuteen. Myötätuntoisempi keskustelu, jossa ennakkoluulot jätetään syrjään edistää turvallisempaa keskustelukulttuuria, johon jokainen uskaltaa ottaa kantaa. Myötätuntoisina olemme myös hyväksyvämpiä muita kohtaan. Turvallisessa ja hyväksyvässä ympäristössä on helpompi tuntea yhteenkuuluvuutta ja sen myötä osallisuutta.
Mitä myötätunto on ja miten se eroaa empatiasta? Myötätuntoa voi olla vaikea erottaa empatiasta, sillä ne liittyvät vahvasti yhteen. Myötätunnossa kuitenkin korostuu teot, jotka kumpuavat empatiasta. Myötätuntotekoja voi olla toisen lohduttaminen tai kanssa iloitseminen toisen onnistumisesta. Ihan pienetkin teot voivat olla merkittäviä myötätuntotekoja. Muille osoitetun myötätunnon lisäksi on hyvä muistaa huolehtia itsemyötätunnosta. Itsemyötätunto on omien erilaisten tunteiden ja epäonnistumisten hyväksymistä sekä lempeyttä ja armollisuutta itseään kohtaa. Kun olemme myötätuntoisia itsellemme, meidän on helpompi olla sitä myös muille. Kun hyväksymme virheet itsessämme, hyväksymme ne myös herkemmin muissa.
Emme elä kuitenkaan ihanne maailmassa, jossa kaikki olisi täydellisesti. Siksi olisikin tärkeää, että jokainen tietoisesti sitoutuisi myötätuntoisempaan toimintakulttuuriin. Pienilläkin teoilla on suuri merkitys. Myötätunto on synnynnäinen ominaisuus, mutta se ei tarkoita, etteikö sitä voisi kehittää tai oppia. Jokainen voi halutessaan harjoitella ja kehittää omia myötätuntotaitoja ja tehdä maailmasta päivä päivältä hieman myötätuntoisemman. Voit haastaa itseäsi ja tehdä joka päivä vähintään yhden myötätuntoteon joko toiselle tai itsellesi. Lähdetäänkö yhdessä rakentamaan ympärillemme myötätuntoisempaa henkeä?
Kirjoittaja on Nuorten Akatemian korkeakouluharjoittelija Sylvi Annaniemi, joka on mukana kehittämässä Myötätuntokeskustelut-hanketta.