Korkeakouluharjoitteluni aikana olen päässyt syventymään nuorten vapaa-ajan toiminnan saavutettavuuteen toimiessani Inclusion is On -hankkeessa. Inkluusio ja saavutettavuus ovat itselleni erityisen tärkeitä teemoja erityispedagogiikan opintojenkin kautta ja hanke onkin ollut itselleni hyvin lähellä sydäntäni.
Nuorille vapaa-ajan toiminta on tärkeä osa oman identiteetin ja polun löytämisessä. Harrastusten ja muun vapaa-ajan toiminnan kautta nuoret pääsevät aloittamaan itsenäistymisensä ja opettelemaan uusia taitoja elämää varten kodin ja koulun ulkopuolella1. Harrastukset edistävätkin nuoren osallisuuden kokemusta eli tunnetta omasta merkityksellisyydestään sosiaalisessa todellisuudessaan2. Nuorten vapaa-ajan toiminnan organisoituneisuuden taso voi vaihdella hyvinkin paljon, mutta toiminnan järjestäjä on vastuussa toiminnan saavutettavuudesta.
Käsitän saavutettavuuden tässä tekstissä ja laatimassani tarkistuslistassa laajempana ajatuksena kuin vain digitaalisten palvelujen saavutettavuutena tai fyysisten tilojen esteettömyytenä. Saavutettavuudella tarkoitan nuorten mahdollisuuksia aidosti osallistua toimintaan riippumatta hänen lähtökohdistaan tai ominaisuuksistaan.
Saavutettavuus ja inklusiivisuus ovat ajattelu- ja toimintamalleja, jotka kattavat toiminnan kaikki vaiheet toiminnan suunnittelusta ja löytämisestä, toimintaan osallistumiseen ja siinä pysymiseen. Ne hyödyttävät kaikkia, mutta osalle ne ovat edellytys toimintaan osallistumiselle. Nuoren osallistumisen mahdollisuuksiin vaikuttavat nuoren fyysinen ja sosiokulttuurinen ympäristö3. Saavutettavuuden eri ulottuvuudet ovatkin tilannesidonnaisia.
Miten varmistaa toiminnan saavutettavuus?
Saavutettavuuden voi jaotella esimerkiksi seuraavalla neljällä eri tavalla. Yksityiskohtaisemman tarkistuslistan voitte ladata käyttöönne tästä linkistä. Sen avulla pääsette tarkastelemaan oman toimintanne saavutettavuutta.
Taloudelliseen saavutettavuuteen liittyvät perheiden resurssien lisäksi myös toiminnan järjestäjien resurssit, esimerkiksi ohjaajien määrä, tilojen esteettömyys ja sijainti sekä ohjaajien tietotaito erilaisista yksilöllisistä tuen tarpeista. Nuoren pitää myös pohtia, miten paljon toiminta vie aikaa, sillä nuorilla on useita velvollisuuksia.
Sosiaaliseen saavutettavuuteen liittyvät vapaa-ajan toiminnan viralliset ja epäviralliset normistot sekä sosiaaliset käytänteet. Toimintaan osallistuminen vaatii myös aina nuorelta omaa motivaatiota, uskallusta ja itseluottamusta.
Jokaisella toimintaan osallistujalla on vastuu turvallisemman tilan luomisesta ja ylläpitämisestä. Luokaa myös toimintaohjeet, miten turvallisemman tilan periaatteiden rikkomiseen puututaan.
Kielellisellä saavutettavuudella tarkoitetaan kommunikaatioon ja viestintään liittyvää yhdenvertaisuutta. Selvittäkää nuorilta, millaista viestintää he toivovat ja missä kanavissa.
Fyysiseen saavutettavuuteen eli esteettömyyteen liittyvät rakennettuun ympäristöön liittyvät tekijät, kuten rampit, kynnykset, wc-tilat ja hissit.
Oman toiminnan tarkastelu on avainasemassa
Oman toiminnan tarkastelu on oleellinen ensiaskel kohti inklusiivisempaa toimintaa. Olkaa siis valmiita muuttamaan omia rakenteitanne ja ajattelumallejanne.
Opetelkaa tunnistamaan omat etuoikeutenne ja ennakkoasenteenne: mikä toiminnassanne on jo inklusiivisuutta edistävää ja mikä taas vaatii vielä kehittämistä? Kenet haluatte mukaan toimintaanne? Kuka on jo toiminnassanne mukana? Ketkä pysyvät toiminnassanne ja lähteekö joku pois toiminnastanne?
Kun olette tehneet muutoksia, arvioikaa niiden vaikutuksia aktiivisesti. Järjestäkää koulutuksia toimintaa järjestäville aikuisille yhdenvertaisuudesta, inklusiivisuudesta ja saavutettavuudesta. Olkaa valmiita oppimaan uutta, sillä muutos lähtee pienistä askelista!
Blogissa käytetyt lähteet ja linkit (pdf)
Siru Haapamäki
Nuorten Akatemian korkeakouluharjoittelija kevät 2022