Hyppää sisältöön

Aluevaltuutetuilla on oiva tilaisuus edistää nuorten osallisuutta

Nyt hyvinvointialueita rakennettaessa täytyy varmistaa osallisuutta tukevat käytännöt ja rakenteet. Nuorten osallisuuteen panostaminen parantaa palveluiden laatua, lisää alueen elinvoimaa sekä vähentää nuorten syrjäytymistä. Kohti nuorten hyvinvointialueita -hanke tarjoaa tähän aluevaltuutetuille viisi konkreettista vinkkiä.

Nuoret ovat oman elämänsä asiantuntijoita, ja siksi on tärkeää, että nuoret itse pääsevät vaikuttamaan heitä koskeviin päätöksiin ja palveluihin. Tähän velvoittaa myös laki hyvinvointialueesta sekä monet muut lait ja sopimukset. 

Lapset ja nuoret ovat noin kolmasosa koko Suomen väestöstä, mutta heidän äänensä ei kuulu vaaleissa. Nuoret ovat myös aliedustettuina niin kunnanvaltuustoissa, aluevaltuustoissa kuin eduskunnassa. Esimerkiksi aluevaltuutetuista suurin osa on yli 50-vuotiaita. Tarvitaankin vaalien ohella muita keinoja varmistaa, että myös nuorten näkemykset kuuluvat päätöksenteossa. 

Nuorten osallisuuteen panostaminen onkin investointi, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Kun palveluita kehitetään yhdessä nuorten kanssa, palveluista tulee nuorille sopivampia ja nuoret myös hakeutuvat niiden pariin oikea-aikaisemmin. Merkityksellinen osallistumisen kokemus myös kiinnittää nuoria vahvemmin alueelleen ja lisää alueen elinvoimaa sekä pitovoimaa. Kuulluksi tuleminen ja mahdollisuus vaikuttaa tukevat nuoren hyvinvointia, vahvistavat itseluottamusta ja turvallisuuden tunnetta, vähentäen nuorten syrjäytymistä. 

Kohti nuorten hyvinvointialueita -hanke kokosi yhteen viisi konkreettista tapaa edistää nuorten osallisuutta aluevaltuutettuna. 

  • Varmista, että nuoria kuullaan laajasti. Pidä huolta, että hyvinvointialueellasi on riittävästi henkilöstöresurssia ja erilaisia menetelmiä käytössä, jotta mahdollisimman moni eri elämäntilanteissa oleva nuori voi osallistua ja vaikuttaa palveluiden kehittämiseen ja päätöksentekoon. 
  • Edistä nuorisovaltuuston vaikuttamismahdollisuuksia. Nuorisovaltuusto on lakisääteinen vaikuttamistoimielin, joka edustaa alueen nuoria. Toimi sen puolesta, että nuorisovaltuustolla on aito mahdollisuus tuoda nuorten ajatuksia päätöksentekoon, rahaa toimintaan ja ohjaaja vahvistamassa nuorisovaltuuston toiminnan vaikuttavuutta. Edistä kummivaltuutettu-mallin käyttöönottoa. 
  • Vahvista nuorten osallisuutta valtuustoaloitteella. Hyödynnä valmiita aloitepohjia eri aiheista, kuten nuorisovaltuuston edustuspaikoista eri toimielimiin, suorasta aloiteoikeudesta ja nuorten mielenterveyspalveluiden kehittämisestä nuoria kuullen. Tutustu valmiisiin aloitepohjiin täältä: bit.ly/valtuustoaloitteet 
  • Osallistu maksuttomaan osallisuuskoulutukseen. Ilmoittaudu aluevaltuutetuille suunnattuun etätyöpajaan ke 29.3. klo 8.30-10 tai ti 16.5. klo 17- 18.30: linkki ilmoittautumislomakkeelle.
    Voit myös tilata räätälöidyn työpajan esimerkiksi valtuustoryhmällesi, aluehallitukselle, lautakunnalle tai koko aluevaltuustolle: linkki tilauslomakkeelle
  • Kiinnostu ja kannusta. Kun kohtaat nuoria, rohkaise heitä vaikuttamaan ja kuuntele heitä. Puhu selkeää kieltä ja vältä sote-jargonia. Kysy nuorten ajatuksia. 

Lisäksi Kohti nuorten hyvinvointialueita -hanke tarjoaa maksutonta sparrausapua osallisuuskysymyksissä sekä käytännön tukea menetelmäkokeiluihin. Hanke on muun muassa fasilitoinut Digiraati-pilotteja Pohjois-Savossa, Kainuussa ja Etelä-Pohjanmaalla, järjestänyt Erätauko-keskustelujen sarjan osallisuusohjelman tueksi Kanta-Hämeessä sekä testannut pelillisiä menetelmiä nuorten kuulemiseksi. Olemme avoimia monenlaisille yhteistyökuvioille jokaisen hyvinvointialueen kanssa – ota yhteyttä! 

Hymyilevä Ella Rouhe


Ella Rouhe
Kohti nuorten hyvinvointialueita -hankkeen projektipäällikkö
050 324 4699
ella.rouhe@nuortenakatemia.fi

 

Kohti nuorten hyvinvointialueita on Nuorten Akatemian, Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton ja Nuorten Suomen yhteishanke, jonka tavoitteena on nuorten osallisuuden edistäminen hyvinvointialueilla. Hankkeessa tuetaan hyvinvointialueiden nuorisovaltuutettuja, henkilöstöä ja luottamushenkilöitä. Hanke toteutetaan vuosina 2022–2025, ja sitä rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. 

Kuva:
Laura Saartoala