Kaikki aiheet ovat nuorten aiheita hallitusohjelmassakin

Uudessa hallitusohjelmassa sanotaan, että osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet ovat demokraattisen yhteiskunnan perusta. Petteri Orpon hallitus suunnittelee vahvistavansa demokratiaa, osallisuutta ja luottamusta yhteiskunnassamme ennakkoluulottomalla otteella. Hallitus aikoo valmistella ja toimeenpanna demokratian ja osallistumisen edistämiseksi kansallisen ohjelman, jossa erityistavoitteena on äänestysaktiivisuuden edistäminen sekä lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen – tämä kuulostaa meistä hyvältä!  

Demokratiassa päätöksenteossa ensiarvoisen tärkeää on ottaa mukaan heitä, joita päätökset koskettavat niin suunnittelu-, toteutus- kuin arviointivaiheessa. Muun muassa nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ja Diakonissalaitos ovat peräänkuuluttaneet nuorivaikutusten arvioinnin käyttöönottoa kaikessa julkisessa päätöksenteossa, lapsivaikutusten arvioinnin lisäksi.

Nuorivaikutusten arviointi on ensiaskel nuorten osallisuuden merkityksen tunnistamisessa ja osallistumisen mahdollistamisessa päätöksentekoon. On ymmärrettävä, kuinka päätökset erilaisiin täysi-ikäisiin nuoriin erilaisissa elämäntilanteissa ja nivelvaiheissa vaikuttavat. Tämän jälkeen nuoria on hyvä kuulla ja ottaa mukaan päätöksentekoon. Näin päätöksenteosta, kehittämistyöstä ja säädösvalmistelusta saadaan kestävää. 

Nuorten kanssa voi ja pitää työskennellä monien, käytännössä kaikkien teemojen parissa, mitä tuore hallitusohjelma esittelee. Emme näe että hallitusohjelmassakaan olisi erikseen nuorten ja aikuisten aiheita. Onneksi nuorten merkitystäkin korostetaan uudessa hallitusohjelmassa: ”Kansakuntamme menestys riippuu siitä, miten meidän nuorillamme menee”. Tähän blogiin poimimme esimerkkejä teemoista, joiden pariin nuoret olisi pyydettävä eri tavoin mukaan yhteiskehittämään ja kuultavaksi. 

Kannustamme rohkeasti kaikkia hallitusohjelman toteuttamisessa mukana olevia henkilöitä ottamaan nuoria mukaan keskusteluihin sekä valmistelu- ja toimeenpanotyöhön!

Terveys, hyvinvointi ja liikunta

Sosiaali- ja terveyspalveluita uudistetaan ja palvelujärjestelmän vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta parannetaan. Palveluiden painopistettä siirretään raskaammista palveluista kohti ja konkreettisia toimia ihmisten terveyden, hyvinvoinnin sekä työ- ja toimintakyvyn turvaamiseksi tehdään. Nuorten näkemykset palvelurakenteen uudistamisesta on saatava käyttöön. Hallitus aikoo edistää lapsimyönteisen yhteiskunnan rakentamista esimerkiksi kiinnittämällä huomiota perheiden hyvinvointiin ja varhaiseen tukeen.

Nuorten lisääntyneisiin mielenterveysongelmiin on tarkoitus suunnata määrätietoisia toimia. Lainsäädännöllä aiotaan turvata lasten ja nuorten yhdenvertainen pääsy perustasolla lyhytpsykoterapiaan ja muihin vaikuttaviin psykososiaalisiin hoitoihin. Nuoria voi ja tulee ottaa mukaan näiden uudistusten suunnitteluun, sillä nuorille tehdyissä kyselyissä (esim. VANUPO) mielenterveysasiat nousevat selvästi esille.

Liikunta on keskeinen lääke mielenterveyden ylläpitämisessä, ja perusopetuslakiin ollaankin lisäämässä liikunnallisen elämäntavan edistäminen. Myös kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma päivitetään, ulkoilulaki uudistetaan sekä harrastamisen Suomen mallia koskeva lainsäädäntö arvioidaan – näissä teemoissa on aikuisten ja nuorten väliselle yhteistyölle sijaa.

Nuoria on syytä kuulla myös, kun mietitään päihteidenkäytöllä, rikoksilla ja väkivallalla oireilevien nuorten auttamista tai kehitetään itsemurhia, huumeidenkäyttöä ja huumekuolemia ehkäiseviä toimia. Kun hallitus päivittää säädöksiä liittyen kouluterveydenhuollon palveluihin, nuorten on luonnollista olla työssä mukana. Kouluväkivallan ennaltaehkäisyssä ja väkivaltatilanteisiin puuttumisessa tullaan ottamaan käyttöön yhtenäiset suunnitelmat ja toimintamallit olemassa oleviin toimintamalleihin, kuten niin sanotussa Etelä-Karjalan mallissa. Tästä pitää keskustella nuorten kanssa. Samoin kun selvitetään väkivaltaisten nuorten hoito- ja kuntoutusketjujen toimivuutta tai uudistetaan keinoja nuoriso- ja jengirikollisuuden torjumiseen ja vähentämiseen. Hallitus on suunnittelemassa sekä kovia että pehmeitä toimenpiteitä, ja muutokseen ollaan ottamassa ”mukaan koko yhteiskunta lähtien kotien ja vanhempien kasvatusvastuun tuesta sekä syrjäytymisen ja syrjinnän vastaisesta työstä aina kotoutumis- ja maahanmuuttopolitiikkaan saakka”. 

Koulunkäynti, opiskelu, työ ja talous

Hallitus on käynnistämässä laaja-alaisen peruskoulun tulevaisuustyön peruskoulun kehittämistarpeiden arvioimiseksi – tätä kannattaa tehdä yhdessä koululaisten kanssa. Hallitus aikoo vahvistaa oppilaanohjausta kaikilla koulutusasteilla huomioiden erityisesti jatko-opinnot ja työllistymisen. Hallituskauden alussa hallitus tekee kustannus- ja vaikuttavuusarvioinnin oppilas- ja opiskelijahuollon toimivuudesta ja tarkentaa työnjakoa kuntien ja hyvinvointialueiden kesken; tähän työhön on hyvä pyytää nuoria mukaan. Myös esimerkiksi taiteen perusopetusta koskeva lainsäädäntö uudistetaan, mikä kuulostaa myös nuorten kanssa yhdessä tehtävältä uudistukselta.

Koulutusjärjestelmän kehittämisessä tullaan myös huomioimaan tekoälyn ja digitalisaation mahdollisuuksia; nuoret on hyvä saada mukaan tähänkin kehitystyöhön, sillä heitä jos keitä asia koskettaa. Toisaalta hallitus tulee tekemään lainsäädäntömuutoksia, joilla vahvistetaan opettajien ja rehtoreiden toimivaltuuksia puuttua opetusta häiritsevään toimintaan ja esimerkiksi rajoittamaan mobiililaitteiden käyttöä koulupäivän aikana. Tätäkin uudistusta on luonnollista pohtia yhdessä asianosaisten eli nuorten kanssa. 

Hallitus tulee myös toteuttamaan työn kannattavuutta parantavan perusturvan uudistuksen ja muokkaa sosiaaliturvaa ja etuuksia; työmarkkinatuen uudistus, toimeentulotuen kokonaisuudistus sekä opinto- ja asumistuen uudistukset ovat kaikki nuoria ja nuoria aikuisia koskettavia, tärkeitä teemoja, joissa yhdessä työskentely ja nuorten kuuleminen on välttämätöntä. Palkkatyön ja yrittäjämuotoisen työn yhteensovittamisessa sekä uusien yrittäjyyden muotojen tunnistamisessa on yhteistyön ja nuorten kuulemisen paikka – nuoret näkevät työelämän, yrittäjyyden ja vapaa-ajan eri tavalla kuin jo työelämässä olleet.

Hallitus aikoo myös panostaa nuorten talousosaamisen edistämiseen ja esimerkiksi velkaantumisen ehkäisyyn sekä ylivelkaantuneiden auttamiseen. Vaalikauden aikana on tarkoitus myös toteuttaa neljän miljardin euron investointiohjelma, jolla rakennetaan kestävän kasvun edellytyksiä pitkälle tulevaisuuteen – eli nuorten tulevaisuuteen. Talouteen liittyvät asiat ovat tärkeitä keskustelun aiheita nuorille ja heidän näkemyksiään tulee hyödyntää. Ei sovi unohtaa nuoria myöskään ASP-järjestelmän kehittämisessä – ensiasuntojen hankkijat ovat usein nuoria aikuisia. 

Luonto, ilmasto ja liikenne

Hallitus on valmistelemassa poikkihallinnollisesti kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategiaa ja sen toimintaohjelmaa sekä hiilineutraaliusstrategiaa ja ilmastostrategiaa. Nuorille luonnon monimuotoisuus- ja ilmastokysymykset ovat ehkä jopa kaikkein tärkeimpänä mielen päällä. Siksi näiden strategioiden valmistelussa nuorten mielipiteillä ja nuorten huomioimisella on merkitystä.

Joukkoliikenne nousee nuorten kanssa työskennellessä keskeiseksi elämänlaatuun vaikuttavista tekijöistä, siksi joukkoliikenteeseen liittyvissä kysymyksissä on hyvä konsultoida nuoria. Mikroliikkumista, mihin esimerkiksi sähköpotkulautaliikenne kuuluu, ohjaavaa lainsäädäntöä ollaan uudistamassa ja kaupungeille sekä kunnille ollaan antamassa työkaluja mikroliikkumisen hallintaan. Nuorten näkemykset ovat tässäkin aiheessa arvokkaita.

Turvallisuus ja tasa-arvo

Myös turvallisuuskysymykset löytyvät nuorten prioriteeteissa korkealta. Hallitus tulee kehittämään asevelvollisuutta ja kutsunnat laajennetaan koskemaan koko ikäluokkaa. Siviilipalvelusjärjestelmää kehitetään tarkoituksenmukaisemmaksi ja se kytketään nykyistä selkeämmin kokonaisturvallisuuden toimintamalliin. Nuorten pitää voida olla mukana päättämässä itseään koskevissa asioissa liittyen asevelvollisuuteen ja siviilipalvelukseen. Samoin Nato-kysymysten ratkomisessa tarvitaan nuorten näkemyksiä. Hallitus tulee myös edistämään rauhanvälityksen, humanitaarisen avun, kehitys­yhteistyön ja kauppapolitiikan yhteensovittamista – myös näissä teemoissa nuorilla on oma rooli. 

Hallitus on myös laatimassa poikkihallinnollisen tasa-arvo-ohjelman ja päivittämässä tasa-arvopoliittista selontekoa tavoitteena sukupuoleen perustuvan syrjinnän poistaminen. Jälleen kerran kyseessä on teema-alue, joka on nuorille erityisen tärkeä. Hallituskaudella tullaan myös laatimaan päivitetty kansallinen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyn ja torjunnan toimenpideohjelma, minkä valmistelussa nuorille löytyy luontainen rooli.

Lopuksi

Nuorten kanssa voidaan toimia monella eri tasolla: nuoria voidaan kuulla ja osallistaa keskusteluihin ja päätöksentekoon, mutta nuoret voivat olla myös aloitteentekijöinä, suunnittelijoina ja toimijoina! On tärkeää, että vaikuttamaan pääsevät sekä ns. tavalliset, monenlaiset nuoret että ns. edustukselliset nuoret.

Nuorisovaltuustojen rooli kasvanee tulevaisuudessa, sillä hallitus haluaa edistää nuorten osallisuutta ja alueellista yhdenvertaisuutta vahvistamalla nuorisovaltuustojen asemaan kunnissa ja hyvinvointialueilla. Monenlaisia nuoria tavoitetaan koulujen ja kolmannen sektorin toimijoiden kautta. On tärkeää tukea nuorten parissa toimivia aikuisia, kuten nuoriso-ohjaajia ja opettajia, kannustamaan nuoria osallistumaan. Myös tähän järjestöillä on hyviä keinoja ja työkaluja tarjolla.

Kannustamme rohkeasti kaikkia hallitusohjelman toteuttamisessa mukana olevia henkilöitä ottamaan nuoria mukaan keskusteluihin sekä valmistelu- ja toimeenpanotyöhön, ja tarvittaessa kysymään apua osallisuustyön käytännön toteuttamiseen alalla toimivilta kolmannen sektorin organisaatioilta. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Osallisuuden osaamiskeskus on yksi monista toimijoista, joka voi auttaa. Toivotamme hyvää uutta hallituskautta!