Nuorten vapaa-ajan toiminnan saavutettavuuteen pureutuvan Inclusion is On -hankkeemme kumppanit Suomesta, Tšekeistä, Virosta, Unkarista, Italiasta ja Kroatiasta kokoontuivat hiljattain Viron Tartossa kolmipäiväiseen koulutukseen. Koulutus oli vuosina 2021–2024 toteutettavan projektin toinen, ja sen teemoina olivat erityisesti avoin ja liikkuva nuorisotyö Virossa.
Yli 300 kaikille avointa nuorisotilaa
Avoimen nuorisotyön periaatteena on luoda nuorille matalan kynnyksen kohtaamis- ja ajanviettopaikka turvallisessa ympäristössä.
Viron 1,3 miljoonasta asukkaasta noin 300 000 eli jopa 20 prosenttia maan väestöstä on nuoria (7–26-vuotiaita). Heille suunnattuja avoimia nuorisotiloja maassa on yli 300. Suomessa hyvin saman tyyppisiä kunnallisia nuorisotaloja on noin 790, mutta väkeäkin tietysti enemmän.
Suomen tapaan Virossa avoimiin nuorisotiloihin ovat tervetulleita kaikki nuoret lähtökohdistaan ja taustastaan riippumatta. Tekeminen ja toiminta on nuorilähtöistä, mutta paikalla on aina ohjaajia. Avoimen toiminnan lisäksi taloilla järjestetään kerhoja ja kursseja eri ikäryhmät huomioiden. Yleisesti Euroopassa vastaavat nuorisotalot ovat vähäisiä, ja monet hankekumppanit sanoivatkin konseptin olevan heille uusi.
Ylipäänsä Viro kuuluu Suomen ohella niiden harvojen maiden joukkoon, joissa nuorisotyötä voi opiskella yliopistotasolla asti. Jokainen nuoriso-ohjaaja on koulutettu, ja vaatimus laadukkaasta nuorisotyöstä on kirjattu lakiin. Nuorisotalojen toimintaa rahoitetaan ja säädetään alueittain kunnissa kuten Suomessakin.
Koulutuksessa vierailleen Viron avointen nuorisotalojen kattojärjestön puheenjohtajan Kadi Laaneotsin mukaan kuntien välillä on alueellista eriarvoisuutta, sillä varsinkin maaseudun pienissä kunnissa avointa nuorisotyötä rahoitetaan vaihtelevasti ja palkat ovat matalia. Suomessakin nuorisopalveluiden saavutettavuus vaihtelee kunnittain, ja palveluiden saatavuus on heikkoa erityisesti harvaan asutuilla alueilla.
Haasteista huolimatta Virossa on otettu askeleita kohti parempaa, Laaneots totesi. Tällä hetkellä tavoitteisiin sisältyy muun muassa nuorisotalojen saavutettavuuden parantaminen niin, että jokaisen nuoren kotoa tai koululta olisi korkeintaan kuuden kilometrin matka lähimmälle nuorisotalolle.
Koulutuksen aikana vierailimme virolaisen hankekumppanimme Tartu Noorsootöö Keskuksen ylläpitämällä kahdella nuorisotalolla: Anne Youth Centerillä ja Lille Youth Centerillä. Talotoiminnan saavutettavuutta oli pyritty kehittämään muun muassa niin, että taloilla aiemmin toiminut kuuro nuorisotyöntekijä oli luonut viittomakielisiä videoita tapahtumien mainostamiseksi ja tietoisuuden lisäämiseksi. Tällä hetkellä taloilla työskentelevät aikuiset nostivat esiin muun muassa tarpeen työkaluille, jotka edistäisivät sekä ukrainalaisten että venäläistaustaisten paikallisten nuorten yhteiseloa.
Turvallisempaa vapaa-aikaa liikkuvan nuorisotyön tuella
Virossa nuorisotalot saattavat olla kaukana, niistä ei tiedetä tai niitä ei jostain muusta syystä nähdä houkuttelevana ajanviettopaikkana. Monet nuoret viettävät aikaa talojen sijaan esimerkiksi kadulla, puistoissa tai kauppakeskuksissa. Lille Youth Centerin johtaja Liisi Trumm puhui liikkuvasta nuorisotyöstä erityisesti ehkäisevän työn metodina, koska sen avulla voidaan tavoittaa nuoria, jotka eivät käytä muita nuorisotyön palveluita. Liikkuvat nuorisotyönohjaajat hakeutuvat sinne, missä nuoret ovat. Tarton liikkuva nuorisotyö tavoitti vuonna 2021 jopa 1 400 nuorta, Trumm kertoi.
Suomen aluehallintovirasto määrittelee liikkuvan nuorisotyön seuraavasti: “Jalkautuvalla nuorisotyöllä tarkoitetaan nuorten vapaa-ajan ympäristössä yhdessä muiden toimijoiden kanssa tehtävää nuorisotyötä, jonka tavoitteena on kohdata nuoria, kartoittaa ilmiöitä ja hyödyntää saatua tietoa nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseksi1.” Kunnallisten toimijoiden lisäksi Suomessa jalkautuvaa nuorisotyötä tekevät muun muassa Aseman Lapsien Walkers sekä kirkon palveluoperaatio Saapas.
Trumm korosti, että liikkuva nuorisotyö ei yritä ajaa nuoria pois julkisista tiloista, vaan sen pohjimmainen tarkoitus on tukea turvallisempaa vapaa-ajan viettoa. Kadulle jalkautuvat nuorisotyöntekijät voivat myös jakaa tietoa lähiseudun mahdollisuuksista viettää vapaa-aikaa esimerkiksi avoimen nuorisotyön tiloilla, mikäli nuoret ovat aiheesta kiinnostuneita, mutta kenellekään ei tuputeta mitään. Julkinen tila on “neutraalia aluetta”, jossa nuoret voivat kohdata nuorisotyöntekijät heidän ehdollaan ja vertaisinaan. Siinä mielessä se onkin otollinen paikka nuorisotyölle.
Laura Matula
Kirjoittaja toimi Nuorten Akatemian korkeakouluharjoittelijana syksyllä 2022
IncOn on Erasmus+ -rahoitteinen kansainvälinen hanke, joka pureutuu nuorten vapaa-ajan toiminnan saavutettavuuteen. Hankkeen tavoitteena on kumppaniorganisaatioiden kanssa jakaa jo ennestään toimivia, sekä innovoida uusia saavutettavuutta edistäviä käytäntöjä yhdessä paikallisten vapaa-ajan toiminnan tarjoajien kanssa.
Lähteet:
1 Aluehallintavirastojen raportti: Peruspalvelujen arviointi 2021 – Kunnallinen nuorisotyö (avi.fi)