Nuoret toivovat tukea työnhakuun, selkeää perehdytystä ja mahdollisuutta olla töissä oma itsensä

Huhtikuun lopussa järjestetyissä Digiraati-keskusteluissa 60 nuorta keskusteli anonyymisti nuorten työmahdollisuuksista ja työnhausta, ensimmäisistä työkokemuksista ja perehdytyskokemuksista sekä työhyvinvoinnista ja siitä, millainen työpaikka on nuorimyönteinen ja nuorille turvallinen.

Nuoret toivovat, että heidän ajatuksiaan aiheesta välitetään eteenpäin suurille työnantajille, työnantajajärjestöille, ammattiliitoille, työ- ja elinkeinoministeriölle sekä muille työelämään vaikuttaville tahoille.

Mistä töitä nuorille?

Nuoret nostivat keskustelussa esiin, että töiden hakeminen on nykyään vaikeaa, erityisesti pienillä paikkakunnilla. Toisaalta nostettiin esiin, että TE-palveluiden siirryttyä kunnille pitäisi nuorisopalveluiden ja työllisyyspalveluiden yhteistyön olla yksinkertaisempaa.

”Omasta kokemuksesta, työn haku on ollut parina viime vuonna melko hankalaa. On työlästä ja aikaa vievää tehdä jokaiseen hakupaikkaan erillinen hakukirje, joka erottuisi muista. Lisäksi tuntuu siltä, että vaikka olisi tehnyt kuinka hyvän CV:n töitä on mahdotonta saada”, kirjoittaa eräs nuori keskustelussa.

Nuorten työnhakuun pitäisi olla nuorten mielestä tarjolla monipuolista tukea. ”Nuorten tukeminen työnhaussa on tärkeää monesta syystä: monella nuorella ei ole vielä kokemusta työelämästä, työnhaku voi tuntua vieraalta, ja epäonnistumisen pelko voi lannistaa nopeasti. Siksi tukea pitäisi tarjota monipuolisesti ja jatkuvasti”, toinen nuori toteaa.

Käytännössä tuki voisi olla käytännön taitojen kuten CV:n ja työhakemuksen tekemisen opettamista konkreettisesti. ”Ei pelkästään ohjeiden jakamista, vaan yhdessä tekemistä ja palautteen antamista”, yksi nuori teroittaa. Myös harjoitushaastattelut koettiin todella hyödyllisiksi. Opotunneilla voisi tarjota enemmän konkreettista apua, samoin Ohjaamot nostettiin hyödylliseksi palveluksi tässä.

Nuorten työllistyminen koettiin haastavaksi useista syistä. Tässä nähtiin sekä rakenteellisia tekijöitä että yksilöllisiä syitä. Erityisesti koulutuksen puute ja työmarkkinatilanne haastavat nuorten työllistymistä. Myös nuorten muu elämä, esimerkiksi kouluajat, vaikuttavat: ”Muutenhan monet yritykset ottaa nuoria mielellään, mutta esim. kauppa-alat vaativat paljon aamuvuorolaisia, minkä takia oppivelvollisena on vaikea saada töitä.”

Työllisyystilanne huolettaa ja herättää monenlaisia tunteita: ”Se herättää hieman epätoivoa ja surua, kun niin moni töistä kiinnostunut ei saa mahdollisuutta töille, jos ei ole suhteita tai muita nopeuttavia tekijöitä. Pitäisi olla enemmän ja matalammalla kynnyksellä työpaikkoja, joihin olisi helppo tarttua.”

Keskustelussa koettiin, että olisi hyvä, jos kaikki nuoret saisivat työkokemusta, ja oppisivat mistä oma osaaminen koostuu. Käytännössä nuorille pitäisi tarjota töitä, jotka eivät vaadi koulutusta tai aiempaa työkokemusta. Kesätyösetelit tai muut yrityksille koettiin hyvänä. Myös nuorten yrittäjyyttä tulisi tukea kuntatasolla esimerkiksi setelien avulla. ”Nuorille pitäis olla mahdollisia työpaikkoja kaikki, jotka kiinnostavat heitä ja mitkä ovat soveliasta nuorille, kuten kauppa tai huoltoasema”, eräs nuori kiteyttää.

Toisaalta nostettiin esiin myös, että nuorten ei pitäisi tarvita tehdä niin paljon töitä opiskeluaikana: ”Opiskeleville nuorille pitäisi opiskeluun rahallista tukea antaa ainakin sen verran että ei tarvitse tehdä töitä niin paljon opiskelun aikana että ei riitä aikaa muuhun kuin opiskeluun ja töihin.”

Ekaa kertaa töissä

Toisen keskustelun aiheena oli ensimmäisessä tai uudessa työpaikassa aloittaminen ja siihen liittyvät kokemukset esimerkiksi perehdytyksestä. Nuoret kertoivat omista kokemuksistaan ensimmäisessä työpaikassa aloittamisesta, esimerkiksi tet-harjoittelussa tai kesätyöpaikassa. Kokemukset ovat olleet positiivisia, ja tunnelmat jännittyneitä, mutta myös innostuneita, että pääsee kokeilemaan ja harjoittelemaan uusia asioita. ”Oli hauskaa. Tottakai hiukan stressasi mutta se oli turhaa. Hyvä ja opettava kokemus!” yksi nuori kertoo.

Perehdytyskokemukset ovat vaihdelleet paljon. Useille on kerrottu sääntöjä ja käyty kierroksella katsomassa yhdessä paikkoja. Monilla oli positiivisia kokemuksia, että on saanut hyvän ja selkeän perehdytyksen. Toisilla oli myös negatiivisia kokemuksia.

Nuoret nostivat esiin, että perehdytyksessä pitäisi opettaa nuorille perusasioita, kuten milloin töihin tullaan, miten asiat toimivat ja miten töissä käyttäydytään. Pitää myös olla kärsivällinen. ”Pitäisi ohjeistaa työtehtäviin kädestä pitäen eikä olettaa että ”kyllä se osaa”. Ja toisaalta nuoren pitää uskaltaa kysyä jos ei osaa”, eräs nuori toteaa.

Nuorten odotukset ensimmäistä työpaikkaa tai uutta työpaikkaa kohtaan voivat riippua paljon nuoresta. Osa voi kuvitella liikoja tai ajatella että kaikki säännöt eivät koske heitä. Suurin osa kuitenkin toimii asiallisesti. ”Riippuu siitä onko työ itselle kiinnostavaa ja mielekästä ja millä asenteella nuoreen työntekijään suhtaudutaan. Nuorella on intoa ja jännitystä uutta työtä kohtaan mutta kielteinen tai ennakkoluuloinen suhtautuminen työpaikalla voi latistaa nuoren fiiliksen”, yksi nuori pohtii.

Ensimmäiseen työpäivään on valmistauduttu positiivisella asenteella, heräämällä aikaisin ja tekemällä hyvän aamupalan ja eväät. Ensimmäisten työpäivien jälkeen tunteet ovat useimmiten olleet positiivisia, toisaalta on voinut olla myös tylsää. ”Väsymys on hyvin usein ensimmäisen työviikon jälkeen henkisen ja fyysisen kuormituksen takia. Uusi työ ja uusi paikka vievät voimia tavallista enemmän, mutta olo ja jaksaminen paranee mitä pidempään samassa työssä jatkaa ja homma tulee tutuksi”, eräs nuori kertoo.

Millainen työpaikka tukee nuorten hyvinvointia?

Kolmannessa keskustelussa käsiteltiin työhyvinvointia. Aluksi mietittiin, millainen on nuorimyönteinen ja nuorille turvallinen työpaikka. ”Paikka jossa oikeasti annetaan mahdollisuus tehdä töitä mutta ei odoteta liikoja ja perehdytetään hyvin”, visioi eräs nuori. Toinen myötäilee: ”Työpaikassa voi olla oma itsensä ja pitäisi saada tehdä virheitä koska monelle se voi olla ensimmäinen työkokemus ja virheitä sattuu. Huomauttaa toki saa mutta asiallisesti ja siitä ei pitäisi heti rangaista vaan mielummin pitäisi pitää opettavana kokemuksena.”

Nuorilla oli paljon sanottavaa siihen, millaiset asiat voivat johtaa siihen, että nuori ei työpaikalla voi hyvin. Esimerkiksi liika stressi, negatiivinen ilmapiiri työpaikalla, nuorten työntekijöiden vähättely, liiallinen työmäärä, paineet. ”Uupumista glamourisoiva kulttuuri. Täysi kalenteri ei ole siistiä ja työnteko kulttuuri on joskus tosi painostavaa. Ihmiset jopa hehkuttavat kuka on raatanut eniten töitä ja voi huonoiten”, kirjoittaa yksi nuori.

Työhyvinvoinnin tukemiseksi on paljon asioita, mitä voisi tehdä. Nuori itse voisi edistää omaa perus- ja mielenterveyttään, pitää puolensa ja ottaa omaa aikaa sekä palautua. Nähtiin myös tärkeäksi, että osaa sanoa ei. Myös työyhteisö voi tukea: ”Kollegoiden pitäisi tukea nuorta ja olla aina valmis vastaamaan kysymyksiin tai auttamaan jossei nuori osaa.”

Työnantaja voisi tukea nuorten työhyvinvointia antamalla selvät työohjeet ja hyvän perehdytyksen, mahdollistamalla taukoja, olemalla rehellinen, ei syrjimällä ja auttamalla. ”Pitää osata kunnioittaa nuoren tarpeita ja rajoja pitää myös olla valmis opettamaan ja kärsivällinen”, yksi nuori toteaa keskustelussa.

Lisäksi todettiin, että koulussa pitäisi käydä työhyvinvointiin liittyviä asioita enemmän läpi – nyt sitä ei juuri ollenkaan käsitellä. Lisäksi perheen ja ystävien pitäisi olla tukena ja hyödyntää tarvittaessa sote-palveluita.

Onneksi keskusteluun osallistuneilla nuorilla oli positiivisia kokemuksia työpaikoista.

Keskustelut järjestettiin Digiraati-alustalla. Digiraati.fi-sivuston Raadit-listauksesta pääsee tarkastelemaan jokaisen raadin loppulausumaa erikseen.

Keskustelua Digiraadissa

Nuorten Akatemian järjestämiin työelämäaiheisiin Digiraati-keskusteluihin osallistui yhteensä 60 nuorta osana Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton Aktiivipäiviä 26.4.2025. Keskustelut järjestettiin osana työpajoja, joissa tutustuttiin Digiraati-alustan käyttöön. Digiraati on oikeusministeriön ylläpitämä uusi luotettava ja turvallinen verkkopalvelu nuorten kuulemiseen ja vuoropuheluun. Luottamuksellisten keskustelujen pohjalta laaditaan julkiset loppulausumat, joita välitetään eteenpäin.