Nuoret huomioidaan vaihtelevasti hyvinvointialueiden osallisuusohjelmissa

Suurin osa hyvinvointialueista on laatinut ja loput ovat laatimassa osallisuusohjelmaa tai muuta vastaavaa toimintaohjelmaa tarkentamaan asukkaiden ja asiakkaiden osallistumisen keinoja sekä osallisuustyön tavoitteita. Nuorten huomioiminen jää useimmissa ohjelmissa hyvin ohueksi.

Kohti nuorten hyvinvointialueita -hankkeen projektipäällikkö Ella Rouhe tarkasteli jo hyväksyttyjä 17 osallisuusohjelmaa nuorten osallisuuden näkökulmasta: miten nuorten osallisuus on huomioitu ohjelmien laadintaprosessissa, tavoitteissa, toimenpiteissä, osallistumisen keinoissa sekä mittareissa. Osallisuusohjelmat ovat keskenään hyvin erilaisia. Myös nuorten huomioiminen vaihteli – osassa oli nuoriin liittyen omia tavoitteita, toimenpiteitä tai jopa oma osio, kun taas osassa nuoria ei huomioitu juurikaan.

Osallisuusohjelman laatimisessa nuoret ovat olleet useimmin mukana nuorisovaltuuston kautta 

Suurimmassa osassa ohjelmista ei avata laadintaprosessia tai siitä kerrotaan niin niukasti, että ei käy ilmi, ovatko nuoret olleet jollakin tavalla mukana. Kahdeksassa ohjelmassa on kuitenkin mainittu, että alueen nuorisovaltuusto on kommentoinut luonnosta tai ollut jollakin tavalla mukana valmistelutyössä. Pohjanmaalla myös lasten, nuorten ja perheiden asiakasraati on kommentoinut ohjelmaa, ja Pohjois-Savossa nuoria on osallistettu laadintaprosessiin digiraadin ja Vaikuta!-teemapäivien kautta. 

Kun ohjelma on hyväksytty, se ei toivottavasti jää pöytälaatikkoon pölyttymään, vaan sitä tarkennetaan ja päivitetään tarpeen mukaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Muutamissa ohjelmissa onkin mainittu jollakin tavalla jatkosta. Esimerkiksi Etelä-Karjalan ohjelmassa todetaan, että toimenpiteitä konkretisoidaan vielä henkilöstön, vaikuttamistoimielinten, asukkaiden ja sidosryhmien kanssa. Osalla alueista on myös tarkoitus tehdä tai on jo tehty osallisuusohjelman toimeenpanosuunnitelma tai muu vastaava asiakirja. 

Tavoitteet ja osallisuuden edistämisen toimenpiteet jäävät ylätasolle 

Suurin osa osallisuusohjelmista on vielä melko ylätasolla. Siksi onkin luonnollista, ettei tavoitteiden, toimenpiteiden ja mittareiden osalta ole määritelty kohderyhmiä erikseen asukas- tai ikäryhmittäin. Useimmiten kohderyhmiksi on määritelty asukkaat, asiakkaat ja henkilöstö. 

Kuitenkin kolmessa ohjelmassa on erikseen mainittu nuoret tavoitteiden tai toimenpiteiden tasolla. Etelä-Savon osallisuusohjelmassa on erikseen oma osionsa lapsiin ja nuoriin liittyen, ja Pohjois-Pohjanmaan sekä Keski-Suomen hyvinvointialueiden osallisuusohjelmissa on mainittu yksittäisiä nuoriin liittyviä toimenpiteitä. 

Useissa ohjelmissa puhutaan myös kohderyhmien tunnistamisesta ja huomioimisesta, mikä voi tarkoittaa myös nuorten huomioimista erikseen osallisuustyössä. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen ohjelmassa todetaan: ”Huomioimme vaihtoehtoiset osallisuuden tavat, erityisesti lapset sekä muut kohderyhmät (ikäryhmät, erityistarpeet).” 

Nuorille tarjotaan jonkin verran räätälöityjä osallistumisen keinoja 

Koska nuorten arki ja elämä on erilaista kuin aikuisten, tarvitaan nuorille räätälöityjä osallistumisen keinoja. Ohjelmissa onkin mainittu monenlaisia osallistumisen menetelmiä ja kanavia, mutta niiden kohderyhmä jää usein epäselväksi. Joitakin nimenomaan nuorille suunnattuja keinoja on kuitenkin mainittu. 

Nuorisovaltuusto on mainittu lähes kaikissa ohjelmissa osallistumisen keinona. Se onkin lakisääteinen vaikuttamistoimielin, ja jokaisella hyvinvointialueella toimii oma nuorisovaltuusto. Nuorisovaltuuston lisäksi voi olla myös muita nuorille suunnattuja ryhmiä. Esimerkiksi Pohjanmaalla toimii lasten, nuorten ja perheiden asiakasraati, Kanta-Hämeessä taas lastensuojelun kehittäjäryhmä. 

Ohjelmien mukaan myös digitaalisia menetelmiä aiotaan hyödyntää nuorten osallisuustyössä. Esimerkiksi Kanta-Hämeessä mainitaan Hyvinvointia!-peli ja Etelä-Karjalassa Digiraati nuorille suunnattuina osallistumisen keinoina. Lisäksi erilaiset tapahtumat on mainittu nuorille kohdennettuna osallistumisen väylänä. Kanta-Hämeen ja Keski-Suomen osallisuusohjelmissa mainitaan, että tapahtumia ja tilaisuuksia järjestetään räätälöidysti eri kohderyhmille. Pohjois-Pohjanmaan ohjelmassa mainitaan myös jalkautuminen nuorten keskuuteen sekä vapaaehtoistoiminta. 

Osallisuusohjelmien mittareissa ei eritellä nuoria 

Koska tavoitteita ja toimenpiteitäkään ei ole eritelty nuorten osalta, on luonnollista, ettei mittareissakaan ole tällaista erittelyä. Vain Pohjois-Pohjanmaalla on nuoria koskevien toimenpiteiden osalta mainittu omia mittareita. Keski-Suomen hyvinvointialueen osallisuusohjelmassa on mittareiden osalta kuitenkin nähtävissä, että lasten ja nuorten osallisuuden kokemusta seurataan muista asukkaista erikseen, koska datan lähteenä hyödynnetään kouluterveyskyselyä. Useimmissa osallisuusohjelmissa oli myös mainittu jokin mittari vaikuttamistoimielimiin liittyen, jolloin mittaria voidaan todennäköisesti seurata erikseen nuorten osalta nuorisovaltuuston avulla. 

Lisäksi esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla yksi osallisuusohjelman tavoitteista on hyödyntää kohderyhmäajattelua hyvinvointialueen osallisuustyössä. Tälle tavoitteelle mittarina on, onko osallisuustyössä edustettuna monipuolisesti eri ikäryhmien, kieliryhmien ja muiden erityisryhmien edustajia ja tunnistetaanko ja huomioidaanko erityisryhmät, joissa myös nuoret ovat mainittuna.  

Nuorten osallisuutta voi edistää monenlaisella ohjelmalla 

Hyvinvointialueiden osallisuustyössä olisi tärkeää huomioida nuorten tarpeiden moninaisuus ja edistää nuorten osallisuutta monin eri tavoin. Tästä oli hyviä viitteitä niissä ohjelmissa, joissa tunnistettiin tarve räätälöidä ja suunnata tiettyjä menetelmiä nimenomaan nuorille tai ylipäätään hyödyntää kohderyhmäajattelua. Yleisesti nuorten osallisuuden huomiointi jää kuitenkin nykyisissä osallisuusohjelmissa hyvin ohueksi. 

Osallisuusohjelmat ovat keskenään hyvin erilaisia: osa vain parin sivun mittaisia ja toiset kymmeniä sivuja pitkiä, paljon yksityiskohtaisempia asiakirjoja. Onkin ymmärrettävää, ettei kaikissa ohjelmissa eritellä tarkemmin, miten juuri nuorten osallisuutta pyritään edistämään tai miten osallistumisen menetelmiä on räätälöity eri ryhmille. 

Nuorten osallisuutta voi toki edistää monenlaisella ohjelmalla – lopulta ohjelman kirjauksia tärkeämpää on se, miten ohjelmaa toteutetaan käytännössä. Parhaassa tapauksessa osallisuusohjelma kuitenkin tukee alueen osallisuustyötä antamalla suuntaviivoja, asettamalla tavoitteita ja mittareita sekä tuomalla läpinäkyvyyttä ja johdonmukaisuutta osallisuustyöhön. Kohti nuorten hyvinvointialueita -hanke on myös mielellään apuna tukemassa ja sparraamassa hyvinvointialueita nuorten osallisuuden edistämiseksi.