Nuorten Akatemia toteutti maaseutualueiden lasten ja nuorten kuulemisen maa- ja metsätalousministeriön toimeksiantona. Tuore raportti osoittaa, että suurin osa maaseudulla asuvista lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä maaseudulla, mutta tytöt ovat keskimäärin poikia tyytymättömämpiä.
Pääministeri Orpon hallitusohjelman mukaisesti valtioneuvosto on laatimassa maaseutupoliittisen selonteon maa- ja metsätalousministeriön johdolla. Osana selontekoa Nuorten Akatemia toteutti maaseutualueiden lasten ja nuorten kuulemisen maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta. Tavoitteena oli kuulla lasten ja nuorten ajatuksia ja näkökulmia maaseutu- ja saaristoalueiden tilannekuvaan liittyen erilaisilta maaseutualueilta ympäri Suomea.
Käytännössä kuuleminen toteutettiin reflektointiin ja keskusteluun kannustavilla työpajoilla ja kyselyillä, joilla tavoitettiin nuoria kouluissa ja vapaa-ajan toiminnassa. Yhteensä aineistoon saatiin vastauksia 570 nuorelta 52 eri kunnasta eri puolilta Suomea. Maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannon mukaisesti vastaajissa painottuivat erityisesti 10-15-vuotiaat ja harvaan asutulla maaseudulla asuvat nuoret.
Maaseudun nuorista useampi haluaa jatkossakin asua maalla kuin kaupungissa
Maaseutualueiden lasten ja nuorten kuulemisen tulokset osoittavat, että valtaosa maaseudun lapsista ja nuorista viihtyy ja voi hyvin maaseudulla. Suurempi osa heistä haluaa myös tulevaisuudessa asua maaseudulla kuin kaupungissa. Niistä, jotka haluavat asua aikuisena maalla, selvästi suurin osa haluaa asua samalla paikkakunnalla kuin nytkin.
Maaseudulla asuvat nuoret näkevät maaseudulla asumisessa useita hyviä puolia, joista merkittävimpiä ovat rauhallisuus, turvallisuus, luonto, vapaus, tutut piirit ja hyvä arki. Toisaalta myös huonoja puolia nähdään, merkittävimpinä pitkät välimatkat, puutteet palveluissa ja infrastruktuurissa ja nuorille suunnatuissa mahdollisuuksissa sekä pienet piirit.
”Saa ajaa mopolla vaikkei ihan oo 15 ja kaikkea saa tehä vapaammin.” – poika, 13-15v, harvaan asuttu maaseutu
Maaseudun kehittämisen suhteen nuoret eivät ole yleisesti kovin vaativia, mutta toivovat parannuksia erityisesti infrastruktuuriin. Paremmat julkiset kulkuyhteydet, tiet, nettiyhteydet ja katuvalot mainitaan usein. Peruspalveluiden säilyttäminen tai palauttaminen nähdään tärkeänä; erityisesti terveydenhuoltoon ja kouluihin pitäisi panostaa. Lisäksi toivotaan lisää palveluita ja tekemistä nuorille, esimerkiksi kauppoja, ravintoloita, lämpimiä hengailupaikkoja, uusia harrastusmahdollisuuksia, työpaikkoja ja koulutusmahdollisuuksia.
Pojat ovat tyttöjä tyytyväisempiä elämäänsä maaseudulla
Kuulemisen tulokset osoittavat merkittäviä sukupuolittuneita eroja näkemyksissä ja kokemuksissa lähestulkoon jokaisesta maaseudulla asumisen ulottuvuudesta: harrastuksissa ja vapaa-ajan vietossa, liikkumisessa paikasta toiseen, sosiaalisissa suhteissa ja osallisuudessa, tulevaisuuden toiveissa asuinpaikan ja ammatin suhteen sekä tyytyväisyydessä elämään ja maaseudulla viihtymisessä. Maaseudulla asuvista tytöistä merkittävästi suurempi osa kuin pojista ei harrasta mitään ja kokee, ettei voi tehdä vapaa-ajalla asioita, joista pitää. Suurempi osa maaseudun pojista kuin tytöistä kokee voivansa kulkea paikasta toiseen helposti. Samoin suurempi osa pojista kuin tytöistä kertoo tapaavansa kavereita vapaa-ajallaan sekä kokee, ettei itseä kiusata tai syrjitä. Pojista kaksi kolmasosaa on täysin samaa mieltä väittämästä ”maaseudulla on mukava asua”, tytöistä vain reilu kolmannes. Yhdeksän kymmenestä pojasta on joko täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämästä ”olen tyytyväinen elämääni”, tytöistä vain noin kaksi kolmasosaa. Tytöistä täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämästä oli 16 %, pojista vain 4 %.
Kun otetaan huomioon nämä merkittävät erot vapaa-ajan vietossa, maaseudulla viihtymisessä ja tyytyväisyydessä elämään, ei liene yllätys, että pojista kaksi kertaa useampi kuin tytöistä haluaa tulevaisuudessa asua samalla paikkakunnalla kuin nykyään. Pojat haluaisivat myös ylipäätään asua maalla useammin kuin tytöt.
Pojista selvästi suurempi osa haluaa asua maaseudulla kuin kaupungissa, tytöistä päinvastoin. Tytöistä hieman suurempi osa haluaa asua isossa kaupungissa kuin pikkukaupungissa, kun taas pojista hieman suurempi osa haluaa asua pikkukaupungissa kuin isossa kaupungissa.
Harvaan asutun maaseudun nuoret haluavat muita useammin pysyä kotipaikkakunnallaan
Vastauksissa oli eroja myös maaseutuluokittain sekä vastaajan kielen mukaan vertailtuna. Harvaan asutulla maaseudulla asuvista muita useampi, jopa yli neljännes, haluaa asua tulevaisuudessa samalla paikkakunnalla kuin nytkin. Maaseudun paikalliskeskuksissa asuvat haluavat muita maaseudulla asuvia useammin muuttaa kaupunkiin. Ruotsiksi vastanneiden joukossa taas korostuu ulkomaille muuttaminen.
Vaikka kaikilla alueilla asuvissa nuorissa on sekä niitä, jotka haluavat pois kotipaikaltaan, että niitä, jotka haluavat siellä pysyä, kaupungin läheisellä maaseudulla asuvat vaikuttavat olevan muita harvemmin tyytyväisiä omaan kotipaikkaansa. Kenties tätä selittää se, että he näkevät kaupungin hyvät puolet lähempää, ja näkevät selkeämmin, mistä jäävät paitsi, koska kuulemisen tulosten perusteella kaupungin läheisellä maaseudulla asuville isommilla paikkakunnilla käyminen on selvästi osa arkea.
Tuloksia hyödyntämällä voidaan kehittää maaseudun vetovoimaa
Kuulemisen tulokset osaltaan selittävät ja toistavat nykyistä kehityskulkua, jossa nuoret naiset muuttavat kaupunkeihin ja miehet jäävät maaseudulle. Toisaalta tulokset voivat myös tarjota avaimia siihen, millaisiin asioihin kannattaisi panostaa, jotta maaseutu olisi myös naisille viihtyisämpi asuinpaikka tulevaisuudessa. Sosiaaliset suhteet, rauhallisuus, turvallisuus, luonto, eläimet, palvelut ja harrastusmahdollisuudet ovat kaikki avaimia maaseudun vetovoimaan.
Nuoret osoittivat kuulemisen työpajoissa ja kyselyissä vahvaa halua olla mukana vaikuttamassa maaseudun tulevaisuuteen ja esittivät konkreettisia kehitysehdotuksia. Nyt on päättäjien paikka myös kuunnella nuoria herkällä korvalla. Näitä tuloksia kannattaa pureskella porukalla maaseutukunnissa ja maakunnissa ympäri Suomen. Kuulemisessa ilmi käynyt nuorten vahva kotiseuturakkaus sekä laajemmin maaseuturakkaus ovat varmasti hyödyllisiä voimavaroja maaseudun kehittämisessä yhdessä nuorten kanssa myös tulevaisuudessa.
Lue koko raportti täältä.
Lisätietoja:
Ella Kankaanranta, projektipäällikkö
ella.kankaanranta@nuortenakatemia.fi
050 324 4699
Nuorten Akatemialta voi pyytää tarjousta maaseutualueiden lasten ja nuorten kuulemisen tuloksia hyödyntävän työpajan tai vetovoimaprosessin fasilitoinnista.