Hyvinvointialueiden osallisuustyö sai hankkeesta hyvän alun

Kohti nuorten hyvinvointialueita –hanke tuki hyvinvointialueita nuorten osallisuuden edistämisessä kolmen vuoden ajan. Hankkeen tarjoama sparraus, menetelmäkokeilut, koulutukset ja verkostojen rakentaminen antoivat käynnistymisvaiheessa oleville hyvinvointialueille hyvät lähtökohdat osallisuustyölle.

Nuoret ovat oman elämänsä asiantuntijoita, ja siksi on tärkeää, että nuoret itse pääsevät vaikuttamaan heitä koskeviin päätöksiin ja palveluihin. Tähän velvoittaa myös laki hyvinvointialueesta sekä monet muut lait ja sopimukset.

Nuorten osallisuuteen panostaminen onkin investointi, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Kun palveluita kehitetään yhdessä nuorten kanssa, palveluista tulee nuorille sopivampia ja nuoret myös hakeutuvat niiden pariin oikea-aikaisemmin. Merkityksellinen osallistumisen kokemus myös kiinnittää nuoria vahvemmin alueelleen ja lisää alueen elinvoimaa sekä pitovoimaa. Kuulluksi tuleminen ja mahdollisuus vaikuttaa tukevat nuoren hyvinvointia sekä vahvistavat itseluottamusta ja turvallisuuden tunnetta, vähentäen näin nuorten syrjäytymistä.

Tämän työn tueksi käynnistyi keväällä 2022 opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Nuorten Akatemian, Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton ja Nuorten Suomen valtakunnallinen Kohti nuorten hyvinvointialueita -yhteishanke. Nyt kolmen vuoden jälkeen hanke päättyy maaliskuun loppuun.

Kohti nuorten hyvinvointialueita -hanke tuki hyvinvointialueiden viranhaltijoita, luottamushenkilöitä ja nuoria monin tavoin

Hankkeessa edistettiin nuorten osallisuutta kolmen eri kohderyhmän kautta: tuettiin niin nuoria, työntekijöitä kuin päättäjiä hyvinvointialueilla. Jokaiselle kohderyhmälle tarjottiin räätälöityä tukea, ja tärkeänä pidettiin myös nuorten ja aikuisten tuomista yhteen keskustelemaan. Kolmen vuoden aikana tehtiin yhteistyötä jokaisen 21 hyvinvointialueen kanssa ja tavoitettiin yhteensä lähes kolme tuhatta nuorta, pari tuhatta hyvinvointialueiden työntekijää ja päättäjää sekä satoja muita sidosryhmien edustajia.

Hankkeessa perehdytettiin ja koulutettiin hyvinvointialueiden nuorisovaltuustoja. Nuorisovaltuustojen puheenjohtajistoille koordinoitiin myös omaa verkostoa. Vertaistukea ja vertaisoppimista nuorisovaltuutettujen välillä tuettiin myös kolmen valtakunnallisen tapahtuman avulla vuosien varrella. Lisäksi kirjoitettiin tukilausuntoja nuorisovaltuustojen pyynnöstä ja laadittiin muita materiaaleja nuorisovaltuustojen tueksi.

Vaikka lakisääteisten nuorisovaltuustojen tukeminen oli tärkeä osa hanketta, pidettiin tärkeänä edistää myös nuorisovaltuustojen ulkopuolella olevien nuorten laajempaa kuulemista. Tähän liittyen järjestettiin useita menetelmäkokeiluja, joista myös hyvinvointialueiden työntekijät ja viranhaltijat saivat oppeja omaan työhönsä. Hankkeen ja hyvinvointialueiden yhteistyönä kokeiltiin muun muassa Erätauko-keskusteluja, Digiraateja sekä Hyvinvointia!-peliä eri puolilla Suomea. Näiden ja muiden menetelmien esittelyt ja ohjeet on koottu hankkeen menetelmäpakkiin vapaasti hyödynnettäväksi.

Työntekijöille oli menetelmien kokeilemisen lisäksi paljon muutakin tukea. Nuorten hyvinvointialue -verkoston tilaisuuksissa he saivat lisää ymmärrystä asiantuntijapuheenvuorojen, käytäntöjen jakamisen, keskustelujen ja materiaalipankin kautta. Myös webinaarit, työpajat ja seminaarit kehittivät hyvinvointialueiden työntekijöiden osaamista ja vahvistivat heidän verkostojaan.

Myös päättäjille järjestettiin työpajoja sekä webinaareja, joissa osallisuusaiheista alustettiin alkuun, mutta varattiin aikaa myös keskustelulle. Lisäksi tuotiin päättäjiä yhteen nuorten kanssa ja fasilitoitiin kohtaamisia, koska aito kohtaaminen ja dialogi rakentavat luottamusta puolin ja toisin sekä synnyttävät uusia konkreettisia ja hyödyllisiä ideoita. Nuorten toiveesta hankkeessa kehitettiin uusi jalkautumisen toimintamalli, jossa päättäjät kohtaavat nuoria kouluissa, nuorisotiloilla ja muissa nuorille tutuissa ja turvallisissa paikoissa. Päättäjien ja nuorten kohtaamisista päästiin jopa keskustelemaan SuomiAreenassa!

Nuorten osallisuuden tilannekuvassa on vaihtelua hyvinvointialueiden välillä

Hankkeessa myös koottiin yhteen tietoa nuorten osallisuudesta hyvinvointialueilla ja esiteltiin tilannekuvaa päättäjille. Tilannekuvan kokoamisessa on hyödynnetty hyvinvointialueiden asiakirjoja, keskusteluja osallisuustoimijoiden kanssa sekä hankkeessa tehtyjä kyselyjä hyvinvointialueiden osallisuustoimijoille sekä nuorisovaltuustoille.

Osallisuustyön tilanne on ollut jatkuvassa muutoksessa koko hyvinvointialueiden lyhyen olemassaolon ajan. Nyt hankkeen päättyessä myös hyvinvointialueiden historian ensimmäinen valtuustokausi on pian päättymässä. Onkin oiva tilanne reflektoida ensimmäisen kauden oppeja ja pohtia, miten toisen valtuustokauden alkaessa voitaisiin edistää nuorten osallisuutta vielä paremmin. Esimerkiksi nuoret voitaisiin ottaa paremmin mukaan strategian päivittämiseen, varmistaa että hyvinvointialueella on riittävästi resursseja osallisuustyöhön ja useita eri keinoja nuorten kuulemiseen.

Vaikka hanke nyt päättyykin, hankkeessa koottuja materiaaleja voi hyödyntää vielä pitkään. Hankkeesta onkin laadittu helposti lähestyttävä raportti, joka kokoaa yhteen koko kolmen vuoden hanketyötä ja linkkejä matkan varrella syntyneisiin tuotoksiin. Toivomme, että siitä on iloa ja hyötyä osallisuuden edistäjille hyvinvointialueilla ja muissa organisaatioissa myös jatkossa.

Kohti nuorten hyvinvointialueita -hankkeen projektipäällikkö Ella Kankaanranta jatkaa Nuorten Akatemiassa Nuorten osallisuuden kehittämishankkeen parissa. Tuttavallisemmin nimellä Nuoske tunnetussa hankkeessa jatketaan Digiraadin kehittämistä ja levittämistä, joten myös yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa jatkuu ainakin siltä osin. Olemme aina avoimia myös muille yhteistyökuvioille – pysytään siis yhteyksissä!