Pedagogisia pakopelejä on suunniteltu monista eri aiheista ja teemoista, mutta ihmistyössä käytettävien työotteiden tutuksi tuomisen menetelmänä ne ovat vielä vieraita. Tästä syystä suunnittelin opinnäytetyönäni pedagogisen pakopelin traumainformoidusta työotteesta.
Suunnittelemani pelin kohderyhmä on nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset ja se tarjoaa katsauksen traumainformoidun työotteen käyttöön nimenomaan nuorten parissa. Nuorten Akatemia toimi opinnäytetyöni työelämäkumppanina tarjoten paitsi arvokasta tietotaitoa pakopelipedagogiikan suhteen, myös mahdollisuuden pelin testaamiselle. Lisäksi Nuorten Akatemia levittää valmistunutta peliä Mahis-ohjaajille.
Asetin pelille kolme tavoitetta, mitkä toteutuivat varsin hyvin.
- Ensinnäkin pelin tavoitteena on herättää nuorten parissa työskentelevien mielenkiinto traumainformoitua työotetta kohtaan.
- Toiseksi pelin tavoitteena on tarjota pelaajilleen tietoa työotteeseen liittyvistä asioista ja näkökulmista.
- Kolmanneksi pelin tavoitteena on tarjota luova ja innostava tapa tutustua työotteeseen.
Pakopeli tarjoaa ajallisesti tehokkaan keinon työotteeseen tutustumiseen
Näiden pelin tavoitteiden taustalla on tarve traumatietoisuuden lisäämiselle ihmistyötä tekevien keskuudessa. Lisäksi tavoitteiden taustalla on ihmistyön kentällä tuttu ajanpuutteen haaste. Koronapandemian aikana yleistyneet verkossa toteutettavat webinaarit tarjoavat hyvän keinon tutustua itselle vieraampiin työmenetelmiin ja työotteisiin, mutta ne vaativat usein osallistujiltaan paljon aikaa, mikä voi koitua osallistumisen esteeksi. Vaikka intoa ja kiinnostusta olisikin, aikaa ei ole.
Pedagoginen pakopeli tarjoaakin ajallisesti tehokkaan keinon tutustua työotteeseen, sillä se vie kokonaisuudessaan aikaa alle kaksi tuntia. Oppimista tehostaa tarinaan sukeltaminen ja aiheeseen liittyvien tehtävien tekeminen.
Suunnittelin pelin mahdollisimman vähäisillä resursseilla toteutettavaksi ja helposti pystytettäväksi, jotta sen pelaamista varten ei tarvitse varata isoa summaa rahaa. Tämä mahdollistaa pelin pelaamisen pienemmissäkin työyhteisöissä matalalla kynnyksellä. Pelissä on kuusi tehtävää, ja ne kaikki perustuvat täysin traumainformoituun työotteeseen liittyvään teoriaan. Koin tehtävien teoriaperusteisuuden suunnittelussa erittäin tärkeäksi ja koin sen myös helpottavan tehtävien suunnittelua, sillä se antoi raamit sille mitä tehtävien tulisi käsitellä.
Nyt pelin valmistuessa näen pedagogisen pakopelin hyvänä ja kokeilemisen arvoisena menetelmänä ihmistyön työotteiden tutuksi tuomisessa. On selvää, että työotteet ja työmenetelmät ovat niin laajoja, ettei niiden yksityiskohtainen käsittely onnistu yhdessä pelissä. Näen kuitenkin pedagogisen pakopelin hyvänä keinona nimenomaan mielenkiinnon ja kipinän herättämisessä.
Opinnäytetyöni perusteella haluankin kannustaa ihmistyötä tekeviä ja myös sitä opettavia kokeilemaan rohkeasti pedagogisten pakopelien suunnittelua ja käyttöä haastavienkin aiheiden kohdalla. Esimerkiksi traumainformoitu työote ei ole aiheena helpoin mahdollinen, mutta pelin suunnittelu ja toteutus sujuivat hyvin.
Pedagogisen pakopelin voi suunnitella perinteisesti huoneessa pelattavaksi, mutta taloudellisten ja tietoteknisten resurssien niin salliessa kiinnittäisin huomiota myös digitaalisten pelien suunnitteluun. Digitaalinen peli tarjoaisi monipuolisen alustan työotteeseen tutustumiselle.
Kohti innostavia oppimishetkiä ihmistyön kentällä!
Ota Traumainformoitu työote -pakopelin materiaalit käyttöösi tästä ja pelin ohjaajan ohjeet sekä tarvikelista tästä!
Tarjoamme tälle vieraskynätekstille pro bono -yhteistyönä julkaisupaikan Nuorten Akatemian blogissa ja sosiaalisen median kanavissa.
Ida Jouttijärvi
Kirjoittaja viimeistelee sosionomi (AMK) -tutkintoaan
Metropolia Ammattikorkeakoulussa.